tag:blogger.com,1999:blog-1018837010381064570.post7990394327559059903..comments2023-09-20T21:30:21.666+03:00Comments on Lahden takana: Äwwän kiewwän ympäw owwenShttp://www.blogger.com/profile/15660055299017125531noreply@blogger.comBlogger2125tag:blogger.com,1999:blog-1018837010381064570.post-10479809477180601942013-07-09T15:09:12.333+03:002013-07-09T15:09:12.333+03:00Käytännön vinkki: älkää lähtekö tuohon laulujen li...Käytännön vinkki: älkää lähtekö tuohon laulujen lisäykseen! :D Me koetamme pitää 3 - 4 hyvin lyhyessä tai parissa vähän pidemmässä. Vaihtoehtoisesti 1 iltasatu + 1 iltalaulu. Saa luvan riittää. Minä olen istunut kiintiölliseni pimeässä huoneessa odottamassa nukahtamista ja kuuntelemassa höpinöitä, joten tällä mennään nyt. <br /><br />Voimaa teille! Shttps://www.blogger.com/profile/15660055299017125531noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1018837010381064570.post-24018773557767611252013-07-01T12:25:08.595+03:002013-07-01T12:25:08.595+03:00"Viimeisenä iltalauluna" - montako niitä..."Viimeisenä iltalauluna" - montako niitä kaikkiaan lauletaan? Meillä tuntuvat iltalaulut lisääntyvän viikko viikolta: "leppäkerttu"-laululla (Lennä lennä leppäkerttu) aloitettiin, sitten tuli mukaan "pimpim" (Tiritomba), seuraavana "hytkytti" (Pyörät ne pyörivät ympäri) ja toistaiseksi viimeisenä "mopolaulu" (Mikäs se tuolla kolottaa). Sen jälkeen äiti yleensä sanoo, että nyt riittää. S ei vielä itse laula mukana, mutta kiljaisee kyllä pontevasti "TÖÖT TÖÖT TÖÖT" hytkytti-laulun yhteydessä. Tuskastuneena S:n jokailtaiseen tunnin puolentoista "nukahtamismonologiin", jossa käsitellään kaikki päivän asiat ja tuttavapiiriin kuuluvat ihmiset ja jonka aikana nukuttava vanhempi ei saa poistua huoneesta, kävimme lukemassa K:n vastaavista rituaaleista noin vuoden takaa. Kyllä helpotti! T: T JäkestäAnonymousnoreply@blogger.com