Kalifornia on USA:n väkirikkain osavaltio, mutta minulle on tullut yllätyksenä se, että täkäläinen katukuva ei tunnu yhtään "isolta". Täällä meidän seudullamme on vain pikkukaupunkia pikkukaupungin perään, eikä korkeita kerrostaloja ei ole oikeastaan yhtään, joten mittasuhteet pysyvät inhimillisinä. Asutus on toki erittäin tiivistä ja omakotitalot rakennettu melkein kylki kylkeen kiinni.
Alla olevista kuvista kolme ensimmäistä on Stanfordin yliopiston sisääntulotieltä. Ihan kivaa kampuksen mallia! Jollakulla oli jotkut juhlat, kun yliopiston päärakennuksen edessä oli pitkänläntä limusiini. Siinä tosin ei ole mitään eksoottista, sillä limu näkee Tallinnan kaduilla melkein joka päivä. Tallinnassahan ei oikein voi häitä järjestää ilman limusiinikuljetusta.
Viime postauksessa intoilin keltaisista koulubusseista. Stanfordiinkin pääsee sellaisella. Stanfordin keskustan leffateatterissa puolestaan oli ohjelmassa edesmenneen Elizabeth Taylorin tuotantoa.
Hee, ajomatkan varrelle osui myös jotakin virolaista - Skypen konttori, varsin lähellä Stanfordin yliopistoa sekin. Jos nyt on jollekin epäselvää, niin Skypehän on lähtöisin Virosta, vaikka nykyisin pulju toki jo on niin monikansallinen, ettei siitä oikein osaa sanoa, minkä maalainen se on.
Laadukkaat auton ikkunan läpi otetut kuvat jatkuvat. Oranssi auto on T:n mukaan sähköauto. Näytti hauskalta. Vieressä ajelevan punaisen Audin rekisterinumero oli "Lugano".
Kaliforniassa on erittäin kevät, kuten kukkivista pensaista voi päätellä. Taustalla oleva K:kin voi touhuta leikkipuistossa ilman toppahaalaria.
Lauantai-ilta päättyi meille tarjottuihin amerikkalaisiin herkkuihin, eli uunituoreisiin suklaakekseihin, joita K tässä päättäväisesti lähestyy.
Äh, olipas kömpelö ja mitäänsanomaton postaus. Toisen kerran sujuvammin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti