Tilankäytöstä

Tuttu juttu on, että suomalainen haluaa ympärilleen tilaa. Hississä, ruuhkassa ja jonossa alkaa ahdistaa, kun vieraat ihmiset tulevat iholle.

Olen ollut sitä mieltä, että virolaiset ovat tässä suhteessa samanlaisia. Olen kuitenkin nyt muutaman kerran törmännyt tilanteeseen, jossa olen alkanut epäillä virolaisten sietävän suomalaista paremmin hengitystä niskassaan. Viimeksi näin kävi tänään.

Kävin asioimassa postissa. Minulla oli lähetettävänä miljoona pakettia, joten tiskillä seisomiseni kesti tovin. Seuranani minulla oli vanha setä, joka oli kiltisti odottamassa vuoroaan, mutta teki sen jokseenkin kyljessäni kiinni. Väkeä postissa toki oli, mutta ei sentään niin paljon, että olisi tarvinnut kylkeen liimautua. Tällainen ärsyttää! Lopulta onneksi viereinen kassa vapautui. Setä ei sitä huomannut, mutta siirtyi sentään sinne asioimaan, kun hänelle asiasta sanoin.

Postiasiointiin liittyen minun pitäisi ehdottomasti opiskella kirjeiden ja pakettien lähettämiseen liittyvää sanastoa. Olen täydellisen pihalla, kun minulta kysytään, millä tavalla haluan pakettini lähetettävän. Saan sanottua, että lentoposti olisi jees, mutta kun niitä lähettämiseen liittyviä yksityiskohtia on niin monia muitakin. Tosin kyllä Suomessakin saa aina arpoa, onko paketti jokin maksikevytkirjelähetyshässäkkä.

Niin että huomiota kaverit: teille on on tulossa postia, mutta en yhtään tiedä, pitääkö teidän kenties hakea se postista vai tuleeko se kotiovelle vai onko se kirjattu vai mitä. Toivottavasti sentään ehtii jouluksi.