Tänään kohtasin Tallinnan kaduilla ensimmäistä kertaa virolaisen julkkiksen, jonka tunnistin. Kyseessä olikin suunnilleen Viron tunnetuin ihminen. Juhlavasti Estonia-teatterin kulmalla tuli vastaan kapellimestarimaestro Eri Klas. Silmänräpäyksen ajan harkitsin mennä pyytämään nimikirjoitusta, mutta en kehdannut.
****
Pari sanaa J:stäkin, sillä hän on vähitellen alkanut lausua pari sanaa. Lähes kaikki asiat ovat tähän mennessä olleet nimityksellä "äiti". Nyt sanavarastoon on tullut "app" ja "appi", joka tarkoittaa nappia. Tänään tarjosin pojalle omenaa ja "omppu" tulikin varsin selvästi pojan suusta sen jälkeen, kun aiheesta vähän juttelimme.
Mauri Kunnaksen pieni Eläimet-kirja on suuri hitti tällä hetkellä. J on alkanut matkia eläinten ääniä, kun niitä miljoona kertaa päivässä harjoittelemme. Lintu sanoo "tyy", possu sanoo "öh-öh" ja koira tietysti "au-au".
Huvittavaa on, kun J:n suusta pääsee usein "aitäh", joka tarkoittaa viroksi kiitosta. Mutta enpä usko lapsineromme tätä vielä tietoisesti artikuloivan. Sana vain sattuu olemaan aika helppo pienen ihmisen lausua.
Oikean käteni peukalo ja etusormi ovat lähes rakoilla, sillä saan olla jatkuvasti veivaamassa elämää soittorasiaan, jonka J serkkutytöiltään sai. Koska meitä käsketään pauhaa taukoamatta ja J hytkyy musiikin tahtiin leveä hymy naamallaan.
8 kommenttia:
Eipäs aliarvioida lapsineroa! Basso sanoo kuin sanookin öh-öh. Tietää sen jo lapsikin.
H-tätiä ilahduttaa, että Eläimet-kirja on suosikkilistalla!
Erään ystäväni, joka on itse kolmannen polven suomenvirolainen, esikoispojan ensimmäinen sana oli "aittä". Tämä suuresti ilahdutti lähipiiriä, suvun kotikielenä kun ei ollut puhuttu viroa enää pariin vuosikymmeneen... Tässä tapauksessa kyllä todettiin, että äiti-sanan tapailulla oli hyvin voimakas vaikutus asiaan. Hyvä sattumasana joka tapauksessa. J:hän kuulee aitäh-sanaakin oikeastikin ja aidoissa tilanteissa.
Kun E oli pieni, muistan usein kuulleeni tuon aitäh-sanan naperon suunnalta. Meillä se viittasi äitiin. Myöhemmin ilmaus kehittyi ja siitä tuli näätä. Se nauratti paljon enemmän.
Muitakin vieraita kieliä meidän lapsineromme on puhunut pienestä saakka. Ja koska savolaisjuuret kurottavat ainakin toisesta jalasta maan alle, oli hän kova keksimään itse puuttuvat sanat. Viehättävin yhdistelmä ilmiselvää luontaista kielineroutta ja tulevaa (no, vielä odotellaan... ) kansainvälisyyttä oli ilmaus "pipotee", joka kuulostaa niin sievistelevän ranskalta, että melkein tekee mieli korvata toinen -e aksentilla. Sana tarkoittaa tietenkin pannumyssyä.
M,Tku
Hauska kuulla että J on ruvennut juttelemaan! Täällä hivenen kypsempi O-neiti osaa sanoa hyvä hyvä ja h-h-hhh, joka tarkoittaa ihhahhaa. Pari kertaa hän on myös sanonut ruokapöydässä -tä kun on halunnut vettä. Kirjasta matkitaan norsua, tiikeriä ja sutta. Vaikka juttua ei tule vielä ihan hirveästi niin päivittäin saa ihmetellä mitä kaikkea tyttö tajuaa. Kun hänelle sanoo esimerkiksi että anna hepalle vettä, hän laittaa pikkumukin hepan kuonon alle (ja perään ryyppää itse samasta mukista). Myös nallen kärryyn tai nukensänkyyn laittaminen on selvä homma.
Minä luulen kerran nähneeni Tallinnassa kynsihoitolassa Anu Saagimin, mutta en voi olla ihan 100 % varma sillä katsoin ikkunan läpi kadulta. Helsingissä kyllä juorulehtensä lukenut bongaa julkkiksia päivittäin jos kävelee esim. Stokkan kulmilla. kerran esimerkiksi näin Matti Nykäsen entisen vaimon Pian. (Tämä on yksi elämäni huippuhetkistä, joka ehkä kalpenee vain sille että olen myynyt Tepolle Matista ja Teposta Iltasanomat puoleen hintaan...) Eri Klashan muuten on vanha tuttu Tallinnan nyssestä 1999! Voi niitä aikoja... Muistelee L
Anon: Ja se on bassolta jo aika paljon!
H: Kyllä, eläimiä ihmetellään nyt niin paljon, että äiti meinaa jo välillä hyytyä. Tosin liikuttavaa on huomata, että luultavasti kirjan ansiosta J tänään vaunukävelyllä bongasi tiellä liikkuvan koiran ja alkoi heti huudella "au-au".
Toinen ahkerassa luvussa oleva kirja on Kunnaksen sekin, Menopelit. Sieltä J tunnistaa hienosti poliisiauton, joka sanoo "ua-ua" ja moottoripyörän, joka pärisee.
M: Tuo pipotee oli ihan mahtava! Sanahan pitää ottaa käyttöön.
L: Minä en ole vieläkään nähnyt Anu Saagimia, mikä on vähän pettymys. Tosin ei se kyllä mitenkään löisi noita sinun bongauksiasi! :D
Minulle Eri Klas ei valitettavasti ole vanha tuttu keväältä 1999. Tuolloin vielä pänttäsin pääsykokeisiin enkä tiennyt nyssimisestä mitään.
Ja tähän on pakko kertoa Matti ja Teppo -vitsi, jonka olen varmaan jo kertonut täällä blogissa 10 kertaa, mutta silti:
Matti ja Teppo kävelivät Aurasillalla. Matti tippui jokeen. Mitä Teppo teki? - Singlen.
Minäpäs bongasinkin viime viikolla Tanel Padarin.
Minäpäs olen sitten oikein mestaribongari. He-he! Olen nähnyt Leinatamm, laulge kaasa-Linna, Gerli Padar, presidentti Ilves, Savisaar, Gert Kanter, Anne Veski ja ehkä joku vielä.
T: Ooh, aah...
Rännumees: Sullahan on erittäin komea sarja! Tajusin, että olenhan minäkin Kanterin nähnyt, viime syksynä yu-kisoissa. Ja hei, Savisaarkin on nähty, joulurauhanjulistuksessa. Anne Veskistä olen vähän kade.
Tiedoksi lukijoille: Tanel Padar on virossa niin iso rokkistara kuin olla voi. Anne Veski on puolestaan niin iso iskelmätähti kuin ajatella saattaa. Viron Paula Koivuniemi. Gerli Padar on Tanelin sisko ja juonsi paikallisen Tanssii tähtien kanssa. Gerd Kanter on kiekon olympiavoittaja. Edgar Savisaar on Tallinnan kaupunginjohtaja. Tuo Laulge kaasa -tyyppi on mulle tuntematon.
Lähetä kommentti