perjantai 20. helmikuuta 2009
Tere, olen Barbi-Chessica
Pahoitteluni jo etukäteen vanhemmille, joiden mielestä on hyvä antaa lapselle nimi tyyliä Sanita-Jemina tai Mico-Tarzan. Näitähän näkee suomalaislehtien kasteilmoituksissa silloin tällöin. Tämän nimikonservatiivin mielestä se on kamalaa.
Vaan osataan Virossakin. Kävimme kanssabloggaaja-T:n kanssa Eesti nägu -näyttelyssä (suomeksi Viron kasvot). Siellä oli eri taitelijoiden näkemyksiä siitä, miltä näyttää virolainen ihminen, millaiset ovat tämän maan kasvot. Kiinnostavia, kivoja töitä. (Vironkielisen Eesti Päevalehden jutun näyttelystä voi lukea tästä)
Yksi näyttelyn töistä kertoi virolaisista etunimistä. Me pysähdyimme aika toviksi työn eteen ihmettelemään, miten virolainen nimistö on vuosien varrella muuttunut. Monet työssä esitellyistä uusista virolaisnimistä olivat kyllä, krhm, mykistäviä.
Miten on, antaisitteko te pojallenne nimeksi Priit-Pilsner tai Shrek? Tytön voisi tietysti ristiä juhlavasti Olümpiaadaksi tai hennon romanttisesti Carlys-Vihmapisaraksi. Listasta voi myös poimia yhden tytön nimen, joka on suomen kielellä sieltä alatyylisemmästä päästä...
Näyttelystä sain myös hienon, leimatun todistuksen, joka vahvisti sen, mitä olen epäillytkin: en ole virolainen. Todistuksesta lisää myöhemmin.
****
Loistava urheilupäivä lahden molemmilla puolin! Täkäläisten lehtien nettikeskusteluissa näkyy taas, että urheilumenestys on Virossa todella kova juttu. Keskusteluissa on pyyhitty onnenkyyneleitä, onniteltu Veerpalun lisäksi koko kansaa uljaasta menestyksestä ja todettu, miten elämä tuntuu onnellisemmalta ja aurinkoisemmalta voiton ansiosta. Mikäs siinä, jos menestys iloa kansalaisille tuo.
Blogin kisaveikkauksessa kolmea mitalia veikanneilla alkaa jo olla vähän jännää.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
9 kommenttia:
No johan oli herttainen nimi lapselle: Pillu!
Tässä nyt oletetaan, että merkityserot ovat no, merkittäviä, mutta vaikka olisikin, niin pohjoiseen naapuriin matkustettaessa pitänee toivoa, että toinen etunimi on arkikäyttöön sopivampi.
Siinä onkin kielenkauneutta kerrakseen, kun suomalainen nykyteinityttö tervehtii ystäväänsä: Pillu, vittu, siistii.
Uljas Suomen kansa ei ole vielä mennyt sekaisin urheilumenestyksestä. Taitaa olla liikatarjonta kyseessä. Maailmancuppeja tulee joka viikonloppu. Eikä lama naurata, kuten punksukupolvi runoili kolme vuosikymmentä sitten. Muisteli P.
Hei sen todistuksen on pakko olla huijausta: mulla on sen mukaan siniset silmät ja ruskeat hiukset... Osuuko sulla noi kohdilleen?
Anonyymi ja P: Toivotaan todellakin hartaasti, että ko. nimen omaava tyttö tajuaa Suomessa matkaillessaan esittäytyä jollakin toisella nimellä. Tuo vain on niin kauhea.
P: Täällä urheilumenestys näkyy keskustelujen perusteella riemastuttavan myös laman runtelemia. Mutta siinä olen kyllä samaa mieltä, että kaikenlaisia arvokisoja on liikaa.
T: Mulla on olivat kummatkin tulokset aivan täsmälleen kohdillaan!
Nimien synnyttämät mielikuvat siitä, kummalle sukupuolelle ne paremmin sopivat ja kuuluvat, ovat myös hauskoja! Minun võrulaiset ja etelävirolaiset ystäväni ovat täysin yksimielisesti sitä mieltä, että Suomessa supersuositun Leevin on pakko olla naisen nimi. Virossa on ollut ja on edelleen joitain Leevejä, joista niukasti enemmistö taisi olla naisia. Jos siitä nyt tulisi muotinimi, olisi se ilmeisesti selvä tyttöjen nimi. Jossain eteläisessä Virossa on pieni Leevi-jokikin.
On toi Jäme tytön nimeksi myös aika herttainen, jäme kun tarkoittaa viroksi paksua... Ja tässä poikani Kovinkipeä (Valurikas, valu on kipu tai tuska, rikas rikas).
Onkohan Virossa jotain instanssia, joka päättää, millaiset nimet ovat sopivia?
Väikis
Eesti keele instituutin onomastiikkaosastoa hoitaa sympaattinen herra nimeltään P. Päll. Keskittyvät vissiin enemmän tutkimushommiin kuin suositusten antamiseen ja säännöstelyyn...
Anoyymi: Hauska huomio tuo Leevi, enpä olisi naisen nimeksi tajunnut. Tuossa pitää aina ulkomailla olla tarkkana, ettei tee ennakko-oletuksia.
Väikis: Jaa-a, enpä tiedä, onko instanssia. Jos täällä ei ole kovin paljon kirkollisia ristiäisiä, ei ole edes pappia, joka antaisi nimelle hyväksyntää. Toisaalta täytyyhän nimi jonkun viranomaisen käsien läpi mennä.
Anonyymi: Pällin putiikille voisi heittää vinkin, että miettikää nyt, olisiko joku, joka voisi noita nimiä katsoa :)
Jokunen vuosi sitten oli metkaa huomata hämmentyneitä ilmeitä, kun astelin kokoushuoneeseen pohjoisessa Italiassa. Olivat odottaneet Suomesta miestä sillä perusteella, että etunimeni päättyy u-kirjaimeen. No, asialle naurettiin myöhemmin monta kertaa!Majoitus oli vanhassa linnassa ja sain pitää huoneeni 'miesten tornissa'. :)
Lähetä kommentti