tiistai 6. marraskuuta 2012

Riittäköön leipää ja muita viron fraaseja

Viron kielessä on muutamia hyviä toivotuksia ja sanontoja, joille ei suomen kielessä ole suoraa vastinetta. Minulla kesti aika tovin ennen kuin opin näitä luonnikkaasti käyttämään.

- Jos saavut tilanteeseen, jossa toiset ihmiset istuvat pöydän ääressä syömässä, toivota "Jätku leiba!" Suoraan suomeksi käännettynä se tarkoittaa "Jatkukoon / riittäköön leipää". Ennen ruokailua on jo toivotettu "Head isu!" eli "Hyvää ruokahalua". Sitä ei enää kesken ruokailun sanota. Kuten eräs virolainen minulle selvitti: "ruokahalua aina riittää, mutta leipää ei välttämättä aina ole ollut". Jätku leiba -toivotukseen vastataan yksinkertaisesti kiittämällä "aitäh".

Jätku leiba on suosikkini virolaisfraaseista. Siinä on jotakin komeaa vanhanaikaisuutta ja ruuan arvostamisen fiilistä.

- Jos kohtaat jonkun tekemässä mitä tahansa työtä keskittyneesti ja ahkerasti, voit toivottaa hänelle "Jõudu!" tai "Jõudu tööle!" Nämä toivotukset tarkoittavat suomeksi "Voimaa / jaksamista työhön".
Toivotuksen kohde vastaa tähän "Jõudu tarvis!" eli "Voimia tarvitaan / on tarvis".

Tästä fraasista olen muistaakseni aiemminkin kirjoittanut. Minulla kesti pit-kään, ennen kuin opin vastaamaan siihen oikealla tavalla. Alkuun vastasin "mjääh, ööh, eeh, aitäh, krhm", kunnes lopulta aloin muistaa. Jykevä, hieno fraasiparivaljakko kerrassaan!

- Jos haluat hyväntahtoisesti toivottaa toiselle menestystä ja asioiden suosiollista etenemistä, voit aina huikata "Edu!" Se tarkoittaa aika lailla samaa kuin "Menestystä!" Edua voi toivottaa päiväkotiin lähtijälle, vuoren valloittajalle, uuden asunnon etsijälle, työhakijalle yms. Edu on näppärä, positiivinen toivotus, jota kuulee usein.

- Viimeisenä sana, johon en ole oikein tottunut vieläkään. Jos suomen kielessä sanotaan "olkoon", se liittyy mielestäni usein hieman negatiivisiin tilanteisiin. "Olkoon sitten, jos ei kerran muuta" tai "Olkoon, minä en enää jaksa".

Viron kielen "olgu" on mielestäni neutraalimpi. Olgu-sana viestittää, että keskustelu on aivan juuri päättymässä. Silti - kun päässäni kummittelee suomalainen negatiivinen olkoon, en meinaa päästä eroon tunteesta, että virolaiset haluavat päättää jutteluhetket aina kovin tylysti ja lyhyesti. Myös puhelinkeskustelut voivat loppua kuin seinään pelkkään olgu-sanaan.

Totuttelen edelleen siihen, että olgu on aivan asiallinen. Sen merkitys voi olla esimerkiksi "jaha, okei" tai "selvä sitten".

Tuleeko viroa osaavilla lukijoilla muita tyypillisiä fraaseja mieleen?

9 kommenttia:

Maris kirjoitti...

Hienoja oivalluksia ja kielen tuntemista. Näitä on aina hauska lukea - mikä milläkin kielellä tuntuu oudolta, hassulta tai hyvältä.

Muista fraaseista tulee lähinnä mieleen "Ole tubli!" ja muistanko oikein että olet joskus tästä tubli-sanasta kirjoittanutkin? Tätäkin käytetään tsemppausmielessä, mielestäni etenkin vanhemmilla on tapana sanoa näin lapsilleen. Mutta toimii hyvin myös aikuisten keskuudessa, itse käytän joskus kavereita hyvästellessä tms.

Tämä toinen ei nyt varsinaisesti liity tyypillisiin fraaseihin, mutta tänään työkaverini puhuivat taas liputuspäivistä. Koska viroksi sanaa liputaja käytetään itsensäpaljastajista, saa kansallinen liputuspäivä päässäni aikaan hieman kummallisia mielleyhtymiä.

Hannes Natka kirjoitti...

Test

Hannes Natka kirjoitti...

Olgu on virolaiselle suostumiseen merkki. neuottelun jälkeen suomalainen sano thhdän noin tai muuta vastaava, virolainen sano olgu (ühtä hyviin OK)
ja sitten kaverivastaukset Jõudu tööle -
kes teeb see jõuab, möödakäija pidagu lõuad!
Jõudu pole vaja, abi oleks vaja

Hannes Natka kirjoitti...

Kuidas käsi käib (miten hurisee)
ja vastaukset
hästi
tai varrukast välja (hihasta ulos)

Tiina Linkama kirjoitti...

Minun suosikkisanat ja sanonnat:

pole hullu

ja

ikka

Ensimmäisessä ei ole kyse mielenvikaisuudesta vaan sanapari toimii lähinnä selvityksenä, että asia on ihan ok, ei mitään hätää.

Ikka kääntyy : aina ja alituisesti ja yhä, mutta usein tarkoittaa myös toki tai varmasti. Ikka saab! Toki saat!

Anonyymi kirjoitti...

Lapsen kehuminen: "Hea laps". Virolainen, erittäin hyvin suomea taitava ystäväni kehui lapsiani taannoin (jes, ne osaavat joskus käyttäytyä!!) ja kysyi, miten lasta kehutaan tai kiitellään suomeksi, viroksi kun "hea laps" on hyvin tavallinen.

Muistelee Väikis

S kirjoitti...

Maris, kiitos mainioista lisäyksistä! Tublista olen ehkä kirjoittanut, mutta voisi kirjoittaa lisääkin. Ja voi hyvä tavaton tuota liputuspäivää... :D

Tubli Hannes, lõpuks õnnestusid! Tere tulemast siia kommenteerima, kuid väga mõnus on ka, et tuled ukse taha oma kommentidega :D

Tiina, voi kyllä! Ikka oli minulle aluksi suuri mysteerisana. Muistan, kuinka keräsin rohkeutta sen käyttämiseen. En meinannut millään tajuta, missä kaikissa yhteyksissä sitä voi käyttää.

Väikis, totta, tuota kyllä kuulee paljon. Suomeksi "hyvä lapsi" ei tunnu täysin luontevalta, vaikka mahdollinen tietysti olisi.

Juha Seppänen kirjoitti...

Riiassa koolla olleen raadin mukaan "Jätku leiba" letkautukseen vastataan ennemminkin "jätku tarvis!" kuin aitäh vaikka kuulemma aitäh käy sekin.

LK kirjoitti...

Mies osti ihan hauskan viron fraasisanakirjan tuossa jokin aika sitten, sieltä löytyi hyviä sanontoja joihin olin joskus törmännyt, mutten ehkä tajunnut sisältöä. Kuten esim jos joku on ruotsalaisten verhojen takana (rootsi gardiinad), tällä ei viitata Ikeaan vaan henkilö on vankilassa. Niin, ja kun Suomessa väännetään rautalangasta, Virossa tehdään puusta ja maalataan punaiseksi.

Related Posts with Thumbnails