Otsikko tuntuu vähän pöhköltä, Virossa kun kuorolaulu on ihan tavallisestikin luonteva osa elämää.
Mutta nyt näyttäisi olevan päällä vielä innostuneempi lauluhenki, jota motivoi eniten heinäkuussa pidettävät laulujuhlat. Juhlat ovat 2. - 5.7. Niiden teema on "Ühes hingamine" eli "Yhdessä hengittäminen".
Kuorotunnelmaa ovat nostaneet mm. hyvin onnistunut nuorten laulujuhla "Ilmapuu", viime vuonna pidetty yölaulujuhla sekä televisiossa pyörinyt kuoro-ohjelma "Laululahing". Telkkariohjelmaa en ole katsonut, mutta toivon hartaasti, että se oli parempi kuin Suomen Kuorosota, jossa julkkismuusikko heilutteli käsiään ryhmän edessä, joka puolestaan aukoi suutaan taustanauhan tahdissa. Toivottavasti kukaan ei kuvitellut kuorolaulun oikeasti olevan sellaista.
Eesti Päevalehden viikonlopun lehden laulujuhlajuttua lukiessa äimistelin taas kekkereiden suuruutta. Laulujuhlille pyrkii yli 43 500 esiintyjää. Heistä noin 10 000 saattaa jäädä juhlien ulkopuolelle. En tiedä, mikä karsintasysteemi tarkalleen on, EP:n mukaan juhlille pyrkivät kuorot ovat käyneet ensimmäisen koelaulun läpi ja toinen kierros on menossa.
Ylevässä laulutunnelmassa närää herättää se, että laulujuhlien yhteislaulunumeroita kritisoidaan liian vaikeiksi. Osan kuoroista on niitä vaikea oppia, mikä taas pilaa musisoinnin ilon, kun juhlien tarkoitus ennen kaikkea on antaa "jotakin kansalle ja hengelle", kuten eräs kuoronjohtaja EP:n jutussa sanoo.
Laulujuhlien järjestäjät toteavat, että eipä ole mitään uutta auringon alla. Yhteisnumerovalintoja on kuulemma aina kritisoitu. Juhlien taiteellinen johtaja muistutti, että esimerkiksi vuonna 1869 tultiin laulujuhlille monta päivää hevosilla matkaten ja osata piti 26 laulua. Siinä on jo pientä haastetta.
Itsekin on tullut oltua kuorofestareilla, jossa on kaikkien kuorojen pitänyt laulaa jokin yhteisnumero. Lähes poikkeuksetta ne ovat olleet kamalaa kuraa, joka on jollotettu fiilispohjalta läpi. Se voi pilata tunnelmaa, mutta sen ei tarvitse, jos ottaa rennosti ja keskittyy vaikkapa oman ohjelmiston laulamiseen hyvin.
Vaan enpä voi kuin päivitellä, miltä tuntuisi laulaa esimerkiksi 30 000 tuhannen muun kuorolaulajan kanssa, kun jo tuhannenkin kanssa se on aikamoista. Siinä saa kuoronjohtajalla olla kilometrin korkuiset ykkösiskut ja Lapin läänin laajuinen karisma.
9 kommenttia:
pussata muuten ei tarkoitta pieraisemista.
jos joku on noin sanonut, niin ei kannata ehkä kaikkea uskoa.
t. tiia
Kuranomaisista yhteislaulunumeroista muistuu mieleen semmoinenkin yksi laulunraiska, jonka säveltäjä jääköön hyvin ansaitun anonymiteetiin suomaan unholaan, ja joka aiheutti sen, että minä ja muutama kolleega jollotettiin suoraan lavalta ulos virvokkeille kun tämän, laulutapahtuman oletetun kliimaksin, esittämisen aika saapui.
Tiia, tarkoittaahan se. Tai siis melkein.
"Pussu laskma", sanovat virolaiset lapset. Mikä tekee melkein pususta pierun :)
Tiia ja JM: Kiitos tästä pussaus-pelinavauksesta! Pakko tunnustaa, että en ole vielä kertaakaan kuullut pussata-verbiä käytössä, vaan bongasin sen viime vuonna ilmestyneestä suomen ja viron välisiä riskisanoja käsittelevästä sanakirjasta (oliko sen nimi nyt Head pulmapäeva vai mikä).
Tästä voinee nyt päätellä, että pussata-verbiä ei kannata missään kovin virallisessa yhteydessä käyttää? Ei sillä, että piereskely muutenkaan olisi virallisten tilanteiden tärkein puheenaihe :)
Anonyymi: Kuulostaa tutulta, luultavasti olen ollut tapahtumassa mukana, mutta en kyllä virvokkeella.
Noinkohan? Tämä oli jotain 90-luvun alkua kun kerran kolleega R oli mukana.
niin kuin vaim ja vaimo on MELKEIN samanäköiset sanat, mutta ei eivät sittenkä ole samoja, niin ei kannata kaikkia sanoja kääntää ja vääntää.
mua vaan ärsyttää se pakkovääntö kaikkien sanojen kohdalla.
muuten, reunaviitausessa on ISO MOKA.
"Auto putsiin sisältä ja ulkoa 300 kääkillä."
khm, tiedätkö kenties mitä se viroksi tarkoittaa?
Tiiauspaikka: Vastaus kysymykseesi: en tiedä, mitä se tarkoittaa, kun en edes tiedä, mitä kyseisen lauseen sanaa tarkoitat. Jos on tekstissä iso moka, niin sitäpä emme me tollot ole todellakaan huomanneet saati tahallamme tehneet.
Eli sanohan, mitä sanaa tarkoitat em. lauseessa? Jos tarkoitat sanaa "kääk" niin voin kertoa, että tuo sana on vain jostakin ilmestynyt mieheni ja minun väliseen kielenkäyttöön - ja täysin vitsinä. Se on syntynyt viron kruunua tarkoittavasta lyhenteestä "EEK". Jos "kääk" tarkoittaa viroksi jotakin, vieläpä härskiä tai sopimatonta, niin pahoitteluni siitä. Moka on puhtaasti tahaton.
Tai ehkä et suinkaan tarkoita tuota "kääkiä", vaan jotakin muuta lauseen sanaa.
Kuten arvuuttelustani huomaat, viron kielen taitomme ei vielä suinkaan ole huippuluokkaa. Meillä ei silti ole mitään tarkoitusta irvailla viron kielellä tai väännellä sitä typerästi. Viron ja suomen väliset samankaltaisuudet ovat lakanneet naurattamasta meitä jo aikoja sitten (vaikkei ehkä uskoisi, kun jaksamme niitä blogimme alaotsikossakin viljellä). Meistä on täysin luontevaa, että 'piim' on maitoa, vaikka se monia suomalaisia aina vain jaksaa huvittaa.
Asia vain on niin, että teemme tahattomia virheitä, kun emme äidinkielisesti puhu kumpaakin kieltä. Samaa kirjoitat omista kokemuksista Suomessa.
Kannattaa muistaa, että tätä blogia kirjoitamme suomeksi, joten kielikuvat ja sanakikkailutkin ovat suomea, eivät viron kielelle naureskelua tai sen vääntelyä. Jos kirjoitamme viroa, koetamme tuoda sen selvästi esiin. Välillä paremmin ja välillä huonommin onnistuen.
(tämä sama kommentti löytyy myös Tiiauspaikan blogista)
kiitos vastauksesta,
niin kuin vastaisin ja kirjoitin,
see loputon sananvääntö, sanoisin jopa pakkovääntö on minusta asiatonta.
ja, sekä koska,blogisi otsikkokin oli sekäkiellä, niin kummastelin vaan, että kummalla kielellä tätäkin yritystä mainostettaan...
kerron kyllä mitä se tarkoitaa :)
valitettavasti, en löytänyt e-mailia,jotta olisin saanut laitta korjauken sinne.
voit halutessasi poistaa tän kommentiin, kun halutessasi olet korjanut teksitsi.
eli olet kirjoittanut:
Auto putsiin sisältä ja ulkoa 300 kääkillä.
auto vi...un sisältä jne.
kääk tarkoittaa viroksi esim. keinun tai linnun ääntelyn ääntä.
en tarkoittanut sitä sana.
niin kuin ymmärsit tekstini ei ollut negativisuutta täynnä, vain päinvastoin.
ilusat avastusterikaste elu sinnapoole lahte!
Tiiauspaikka: Kiitos vastauksesta. Se sana sitten oli melkoisen alatyylinen... Erittäin hyvä tietää. Hauska myös tietää, että kääk-sanakin tarkoittaa jotakin!
En kuitenkaan lähde korjaamaan tekstissä mitään, koska tämä blogi on suomenkielinen eikä putsilla ja kääkillä ole suomeksi mitään ikävää lisämerkitystä.
Kaunista kevään jatkoa sinulle!
Lähetä kommentti