Nyt kaipaan kommentteja mahdollisilta vironkielisiltä lukijoilta ja/tai muuten vain viroa osaavilta. Eikö viron kielessä oikeasti ole muita tapoja sanoa "hei / terve / moi" kuin tere, tervist ja Tallinnan kaduilla jatkuvasti kuultava tsau?
Joskus taannoin tätä aloin ihmetellä, kun totesin, että tervehtimisvalikoimaani kuuluvat lähinnä nuo kolme em. sanaa. Toki on virallisempi tere päevast, mutta sitä harvemmin tuttujen kanssa tarvitsee.
Suomen kielellä voi huikata tilanteen ja tyylin mukaan esimerkiksi hei, moi, terve, moro, moikka ja morjes. Kavereiden erotessa sanotaan vaikkapa hei-hei ja heippa, Tallinnassa käytetään aina vain tuota tsauta.
Kai nyt muualla Virossa on tarjolla lisävaihtoehtoja? Varmasti viron eri murteissa voi tervehtiä tuttavaa vaikka miten.
Jos vaihtoehtoja tosiaan ei ole, onkin kyseessä minusta aika kiintoisa kielitieteellinen ilmiö. Mikähän mahtaa aiheuttaa sen, että kahdessa hyvin läheisessä sukukielessä on niin erilainen määrä keveän tyylin tervehtimissanoja? Mutta sitä on turha pohtia vielä, kun luultavasti olen takapuolituntumani kanssa ihan metsässä.
Opettakaapa nyt maahanmuuttajaa!
(Muistan, kuinka pikkutyttönä oli eri kirjekaverien kanssa lähes taiteenlaji kehitellä erilaisia, mieluusti vähän ulkomaalaissävyisiä tervehdyssanoja kirjeiden alkuun. Moicca ja moiccis olivat pitkään hittejä. Herttaista, mutta ei ehkä enää kovin käyttökelpoista...)
12 kommenttia:
Jollain on taas vuorokausirytmi ihan sekaisin. Nukuin päivällä pienet tuppluurit - keveät kolme tuntia - ja nyt täällä vielä kukun pohtien virolaisia tervehtimistapoja.
Juu, en keksi nopeasti mitään muuta kuin jo mainitut tere ja tervist ja tsau.
Kysyin mieheltä, eikä silläkään ollut oikein mitään kehiin heittää. "Kas sääki oot viel hengis" -tyyppisiä lauseita lienee pilvin pimein, vaan eipä ole tullut kohdalle.
Vaan tuosta kaikkialla, ei vain Tallinnan kaduilla kuultavasta tsausta on minulla huomio.
Kirjoitin sen ennen ciao, ja ihmettelin että jopa on jännää että tämä italialainen tervehdys on niin laajalle levinnyt Virossa. Esimerkiksi heti Viron vapautumisen vuonna hieman iäkkäämpi ystävättäreni Anne Haapsalusta käytti sitä sujuvasti.
Vaan, sitten katsoin neukkuleffan: Moskova ei usko kyyneliin (jota voin kyllä tietyin varauksin suositella, siinä on jotain ihmeen inhimillistä ja nostalgistakin, ja tietty ajankuva Neukkulan ajoilta Moskovasta) - ja kappas, siellä iloisesti lähdettiin kuvaruudusta ja huikattiin mennessä: tsau.
Eli sana ei tulekaan italiasta, kuten kuvittelin. Venättää en osaa, joten venäjän kielen taitoiset voivat sitten kertoa lisää tsaun käytöstä kyseisessä kielessä.
Ah näitä elämän tärkeitä pohdintoja....
Vaihtoehtoja on vaikka miten...
(tavatessaan)
Tere, tervist, jõudu, hommikust, päevast, õhtust
(ja erotessaan)
Head aega, nägemist, nägudeni, pakaa, head ööd, head päeva, jumalaga, adjöö, kohtumiseni, jne.
Henkilökohtainen suosikkini on (tavatessaan) moens ja (erotessaan) segens. Tämä sanapari on perinteistä 'lõngus' eli raggari-tyyliä, nykyään tosin jo hieman vanhahtavaa. Eli jos käytät noita suomalaisittain murtaen saataa varsinkin nuoret luulla että täti panee omiaan.
Hommikust asemel kasutatakse ka ommik! ja seda sõltumata kellaajast. Tean ka ühte vanemat härrat, kes ei öelnud kunagi Tere, vaid iga päev kui ta hommikul tööle jõudis, hõikas ukselt: Pidu!
Mäkin olen aina luullut, että tsau olisi italiasta peräisin. Mulle ei muodostu mitään linkkiä venäjän kieleen, mutta ehkä joku muu voi valistaa.
Nii ja tsau ja tsauki vaan ovat nyt niin hyviä sanoja, ettei muita tarvita :) Puhekielessä teren lisäksi ihan ykköstervehdykset. Mesessä ja sähköpostissa käytän enemmän hei, helou, jou -sanoja.
Muuten, ovatko moi, morjens, moro yms peräisin ruotsin kielestä?
Eestikeelne "tere" väjendab kõiki neid morosid ja moisid, sest tere võib öelda iga tuju ja ilmaga ja sobib imehästi nii üliametlikku kõnepruuki kui ka veidike lõdvemasse keelde.
Loistavaa, arvasinhan minä, että lukijoilta löytyy lisätietoa!
Tiina ja Maris, tuo tsaun venäläislähtöisyys tuntuu minusta tosi ihmeelliseltä. Minä en osaa venäjäksi kuin ehkä kaksi sanaa, joten en voi tuntemusta perustella mitenkään, mutta ehkä venäjänkielisetkin ovat lainanneet sen italiasta. Voisiko nyt joku venäjän kielen tuntija ilmoittautua, pliis?
Maris, arvelen, että kaikkien näiden moro-tyyppisten tervehdysten juuret ovat ruotsissa ja sen god morgon -tervehdyksessä. Mutta tämä on omaa keittiöetymologiaani, varmaksi en tiedä. Suomen kielen etymologisesta sanakirjasta sen voisi kirjastossa käydessään tarkistaa.
Bunsen_lamp, onko tosiaan niin, että kadulla tavatessa voi ensimmäiseksi sanoa jõudu? Itsekin olen sitä käyttänyt, mutta vain erotessa. Nuo mahtavan hauskat raggari-tyylin sanat kyllä jätän käyttämättä. Mun kielitaito ei todellakaan vielä riittäisi tuon tason kikkailuun :)
Anonyymi, oh, milline suurepärase positiivne mõtteviis on sel härral, kes hõikab "pidu"! Mina tahan ka seda kasutama hakata! Huvitav oli ka kuulda, et ommik on ommik, mitte hommik. Minu keeles on seal söna alguses alati olnud see h, aga nüüd pean vist ütlema teistmoodi.
Lauri, vist ongi nii. Tõesti praktiline asi, et on olemas sõna mida on alati võimalik kasutada sõltumata sellest, kus oled ja kellega räägid.
Oon selvästi myöhässä tähän keskusteluun :D enkä osaa venäjää kovin hyvin (tai en yhtään...), mutta kyllä uskoisin, että "tšau"-sana on alkuperäisesti italian kielestä tullut sinnekin. Muistaakseni äitini on kertonut, että50-, 60-luvuilla hän kävi usein italialaisia elokuvia katsomassa - kai niitä sit näytettiin elokuvateattereissa myös muualla Neuvostoliitossa.
'jõudu' on tapana sanoa töitä tekevälle esim 'tere jõudu' sanon aina jos tapaan jonkun työn touhuissaan. mutta tosiaan tere, tervist, tsau, tsauki lisäksi ei taita minunkaan sanavarastoon muuta kuulua.
mari
elle s'ennuie, mitä vielä, hyvin ehtii keskusteluun! Joku tuollainen elokuvien kautta kieleen tullut ilmiö kuulostaa hyvinkin mahdolliselta. Niinhän ne vierassanat leviävät.
mari, kiitos hyvästä tiedosta tuon tere jõudun suhteen! En ole sitä tuolla tavalla kuullut käytössä, mutta nytpähän tiedä, jos vastaan tulee.
jotkut sanovat "jou", "davai" tai "priviet". ja nehän on venäjän kielestä lainattuja.
Anonyymi, hyvä kun mainitsit tuon davain, sillä se toden totta on yleinen myös vironkielisessä puheessa. Huvittaa joskus, kun kuulee virolaisen lopettavan puhelinkeskustelun sanoen "okei, davai, tsau". Kolme sanaa, eikä yhtäkään vironkielistä!
Mutta tuleeko myös "jou" venäjän kielestä? Minulla menevät ajatukset heti englannin kielen sanaan "yo".
Lähetä kommentti