Viroon muuttava suomalainen ei koe kovin suurta kulttuurishokkia. Ihmiset, tavat ja vaikkapa ruokakulttuuri ovat aika samanlaisia kuin lähtömaassa.
Silti: ulkomailla olet ja ulkomaalainen olet.
Jos jotakin olen kohta kahden Virossa asutun vuoden aikana oppinut, niin oman tyhmän olon sietämistä. Sillä sitähän maahanmuuttajan elo on. Vaikka viron kieltä arkisissa tilanteissa puhun melko hyvin, en tietenkään osaa ilmaista sillä itseäni niin kuin äidinkielelläni. En tiedä, millaisia sanoja ja sävyjä pitäisi eri tilanteissa käyttää, että se olisi "oikein". Kuulen väärin, ymmärrän väärin, puhun väärin ja sitten taas hämmennytään. Keskustelukumppani joko alkaa hihitellä, kohotella kulmiaan tai töksäyttää sanomansa vähän kovempaa. Ja minua jurppii.
Hyvää kouluahan tämä tällainen omalle mielelle ja erityisesti suomalaisen "mitähän ne minusta ajattelevat" -asenteelle on. On hyväksyttävä se tosiasia, että on jatkuvasti vähän pihalla ja että toiset tietävät sen. Sen jälkeen on totuttava elämään sen kanssa ja opittava olemaan välittämättä siitä.
Huomasin pari päivää sitten, että jotakin tosiaan olen oppinut. Kävin synnytyksen jälkitarkastuksessa. Lääkärille meno on aina vähän jännää, niin tälläkin kertaa. Vastaanottohuoneeseen mennessä kaikki viron kielen sanat katosivat päästäni. Vastasin täysin väärin lääkärin ensimmäiseen kysymykseen. Koko käynti oli jotenkin niin kömpelö kokemus, että lääkäri varmaan pudisteli lähdettyäni päätään Obelixin tavoin: "Hulluja nuo suomalaiset".
Aiemmin elämässäni olisin varmaan vääntelehtinyt monta päivää noloudesta pohtien, miten lääkärit naureskelevat minulle kahvihuoneessa. Nyt otti päähän kävelymatkan autolle ja sitten unohdinkin kokemuksen. Kehitys kehittyy.
6 kommenttia:
Voin kyllä niin samaistua sun blogiin :) Olen itse asunut Tallinnassa kohta 3,5 vuotta, ja edelleen törmään hämmentäviin keskustelu-tilanteisiin melkein päivittäin. Itse hieman kadun, etten opetellut viron kieltä tosissani heti alusta lähtien, tyydyin lähes ainoastaan yliopistoni tarjoamiin kahteen viron-kurssiin, mistä ei kauheasti hyötyä ollut :( Ryhmässä oli niin eritasoisia kielen-osaajia, että eteneminen tapahtui tietysti hitaimman oppijan tahdilla... Nyt vietän Virossa viimeisiä kuukausia, ja harmittaa niin vietävästi, etten oppinut kieltä paremmin :/
Mutta, kiitos sinulle todella kivasta blogista, ja on lohduttavaa tietää, etten ole ollut yksin nolous-kohtauksieni kanssa :D
Ja tähän loppuun vielä eräs kysely, mihin itse vastailin. Jos et ole vielä törmännyt kyseiseen kyselyyn, niin käypä kurkkaamassa :)
Aurinkoista viikonloppua!
-Miia
hmmm, se linkki hävisi tuosta kommenttista... Uusi yritys:
https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/20717/lomake.html
Kiitos kommentista ja kiva, jos blogista on ollut iloa! Nolouden kanssa elellään päivästä päivää, ei voi mitään. Tämä kokemus auttaa myös ymmärtämään muita maahanmuuttajia varsin hyvin.
Ei muuta kuin vielä viime kuukausina tehokas kielenopiskelu käyntiin, eihän se koskaan ole myöhäistä eikä mene hukkaan!
Kiitos tuosta linkkivinkistä, kävinkin jo vastaamassa ja nakitan miehen kanssa vastaamaan.
Miltä opiskelu Virossa on sinusta maistunut?
Viron kieli oli kyllä se haastavin asia siellä asuessa mutta jotenkin sitä vaan selvisi aina kun unohti sen häpeänsä suomen kielen käytöstä. ID-kortti, muuttoilmoitus ja lääkärireissut kaikki onnistuivat aina loppujen lopuksi ihan ok kunhan vaan malttoi mielensä ja käytti sitä kielitaitoa mitä oli ja täydensi soomeksi. Ei ehkä asiakaspalvelijan viikon kohokohta mutta asiat tulivat aina hoidettua.
Iso-J
Itse olen viihtynyt Tallinnassa hyvin, vaikka täytyy myöntää, että englanninkielisen opintolinjani takia olen ollut enemmän tekemisissä ulkomaalaisten kanssa, kuin virolaisten. Viimeisen vuoden aikana olen kuitenkin panostanut virolaisten kanssa kommunikointiin, joten Viro-käsitykseni on avartunut huomattavasti :D
Vielä ei tosiaankaan ole liian myöhäistä ottaa Viroa, ja viroa, paremmin haltuun :) Tulen varmasti vierailemaan täällä myös poismuuttoni jälkeen.
-M
Iso-J, juuri näin. Kun vähän vetää henkeä ja pyrkii yhteisymmärrykseen, niin kyllähän se yleensä siitä.
bbs, noinhan se helposti menee, eikä se tietysti mikään synti ole. Hyvä kuitenkin, että Viro ja viro ovat tulleet vähitellen tutummaksi. Ja mikäs täällä jatkossa vieraillessa, kun kotomaa on niin lähellä.
Lähetä kommentti