Normipäivä

Joskus pari vuotta sitten muistaakseni Kansanrunousseura järjesti keräyksen, jossa suomalaisia pyydettiin kuvailemaan tavallinen päivänsä. En siihen osallistunut, mutta ajatus on hyvä. Joskus pitäisi kirjoittaa ylös, mitä on ihan tavallisena päivänä tehnyt.

Koska tässä päivässä on aineksia todella tavalliseksi päiväksi, kirjataanpa tänne, mitä tänään on tapahtunut. Saatte samalla nähdä, miten huikean eksoottista ja jännittävää on ulkomailla asuvan pikkurouvan ja hänen perheensä elämä.

K:n sängystä alkoi kuulua pulinaa klo 7.30. Minua nukutti vimmatusti ja ummistin silmäni toivoen, että pulina loppuisi. Kun se vielä puoli tuntia myöhemminkin vain jatkui, imetin tytön ja totesin, että ylös on noustava.

Aamupesujen jälkeen painuimme K:n kanssa keittiöön, jossa aloin keittää ohrahiutalepuuroa (jota olen tehnyt viimeksi ehkä pari vuotta sitten) sekä pesemään ja kuorimaan perunoita ja porkkanoita K:n ruokasoseita varten. Kun nämä kaikki olivat kiehumassa, söin oman aamiaiseni: mysliä maustamattoman jogurtin kera sekä banaanin. Ilman tätä yhdistelmää aamuni ei oikein lähde käyntiin. K hommaili hyväntuulisena lattialla lelujen kanssa, miesväki nukkui edelleen.

Noin 9.30 alkoi yläkerrasta kuulua ääniä, kun T ja J heräsivät. T:n päivittäinen työaikataulu seurailee yleensä vähän toisen aikavyöhykkeen aikaa, joten siksi hän lähtee työmaalleen vasta 10:n jälkeen.

J tuli yöpuvussaan alakertaan, antoi siskolleen aamuhalauksen ja ryhtyi leikkimään. Leikin lomassa minä kiskoin pojalta yövaatteet ja -vaipan, potalla käyntiä yritettiin. J:lle päivävaatteet niskaan ja jalkaan Salama McQueen -alushousut.

J söi keittiön pöydän ääressä puuroannoksensa. K:kin sai vähän puuroa ja hedelmäsosetta. T:n päivä käynnistyi munakkaalla (kuten aina) ja mies aloitti työnteon jo aamiaisen ohessa.

Minä soseutin keitetyt vihannekset ja laitoin ne jäähtymään. T lähti töihin. Sitten istuimme lasten kanssa sohvalle ja luimme monta Barbapapa-kirjaa sekä lauloimme läpi Kivat eläinlaulut -laulukirjan laulut (terveiset A-tädille, kirja on kovassa käytössä!). Jossakin välissä otin pyykit pois koneesta ja viikkasin jo kuivuneita vaatteita pyykkikoriin.

Ennen puoltapäivää oli K:n aika saada lounasta. Tyttö söikin kelpo annoksen perunaa, porkkanaa ja banaanimössöä. K oli tässä kohtaa jo niin väsynyt, että oli ruokailun lopuksi nukahtaa sitteriin. Laitoin tytölle vaatteet päälle ja nostin vaunuun, johon K heti nukahtikin.

Edessä oli lähtö ruokakauppaan: J:lle ulkovaatteet, kauppalistan viimeistely, selkäreppuun pari kylmäkallea ja vaunun koriin palautuspulloja.

Kävelin lasten kanssa lähimpään perusmarkettiimme, Rimiin, joka on meiltä aika tarkkaan kilometrin päässä. J käveli osan matkasta, osan istui vaunuissa (meillä on kahdelle lapselle tarkoitetut Phil and Ted's -vaunut, joita ilman en enää suostuisi elämään).

Rimissä palautin ensin pullot automaattiin, joka yllätti iloisesti: se ei ollut tukossa. Kaupassa kerättiin tavarat koriin ja J sai pitää käsissään pesuainepulloa, sillä se ei enää ostoskoriin mahtunut. Kaupassa kuulutettiin, että teknisen vian vuoksi kortilla ei saa maksaa. Minulla tietysti ei ollut yhtään käteistä. Menin infotiskille ja pyysin heitä ottamaan ostokseni siksi aikaa, että käyn hakemassa käteistä kaupan ulkopuolella olevasta automaatista. Kun sitten palasin hakemaan ostokseni ja menin kassalle, olikin korttimaksutoiminto taas kunnossa. Näppärää.

Kaupan pihalla söimme J:n kanssa puoliksi kohuke-rahkamakeisen. Se alkaa olla meillä jo jokaisen kauppareissun perinne.

Kotipihalla meitä odottivat naapurin lapset ja J pääsi heidän kanssaan leikkimään. Yhdessä lapset matkustivat "laivalla Suomeen". K nukkui edelleen. Minä juttelin naapurin isäntien kanssa. Pihalle saapui myös naapurin rouva, joka palasi töistä ensimmäistä kertaa sitten kolmevuotisen hoitovapaan. Kuulostelin hänen tuntojaan aiheesta.

Lopulta kaikille lapsille tuli aika mennä syömään ja päiväunille. Minä tarjosin J:lle makaronia, raejuustoa, tomaattia, kurkkua ja lihaleikkelettä. Pojalla oli hirveä nälkä ja ruokaa upposi kovasti. Itse söin suuren lounassalaatin höystäen sen erilaisilla jääkaapista löytyvillä jämäasioilla.

K heräsi juuri kun olin ryhtymässä syömään. Laitoin tytön leikkimään lattialle ja hän viihtyikin siinä niin kauan, että sain syötyä varsin rauhassa.

Sitten olikin J:n aika päästä päiväunille. Kun ruokailusta oli hieman toivuttu, pakkasin lapset taas vaunuihin ja lähdimme kävelylle. J nimittäin ei suostu jäämään sänkyyn päiväunille, joten kärryttely tai autoilu on ainoa vaihtoehto.

Kävelimme lähikaduilla ja suunnilleen 20 minuutin kävelyn jälkeen J nukahti ja nukkuu tätä kirjoittaessa edelleen. Kotiin tultuamme luin päivän Postimees-lehden ja keitin ison kupin kahvia. Jossakin välissä imetin taas K:n.

K pötköttelee parhaillaan lattialla ja leikkii muovikirjaimella. Minua odottavat pyykit koneessa, tiskaaminen ja ruuan laitto. Olisin tietysti voinut tehdä ne jo tähän mennessä, kun J nukkuu, mutta päädyinkin kirjoitamaan tätä.

Kohta alan kysellä Skypen välityksellä T:ltä, mihin aikaan hän meinaa tulla kotiin ja onko hänellä jokin iltameno, jotta tiedän, miten ajoitan ruokaa. J:lle täytyy virittää pieni välipala heti sen jälkeen, kun hän päiväuniltaan herää, mikä lienee aivan pian.

Tämän tavallisen päivän iltaa en siis ole vielä nähnyt, mutta ennustajaeukon kykyni tuntien uskallan väittää, että T tulee kotiin noin klo 19 ja syömme illallista noin klo 19.30, jonka jälkeen on leikkiä ja kotihommia suunnilleen klo 20.30:een asti, jolloin lähden viemään K:n kylpyyn ja sen jälkeen nukkumaan. T lähtee nukuttamaan J:n noin klo 21.30.

Kun lapset ovat nukahtaneet taidan taas tiskata ja laittaa pyykkejä, minkä jälkeen luen ja notkun netissä. Aion myös kirjoittaa kolme postikorttia Suomeen ja tarkastaa maksettavat laskut.

Koetan taas kerran mennä ajoissa nukkumaan, mutta mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, kömmin sänkyyn vasta noin 23.30. T tullee nukkumaan joskus aika paljon myöhemmin.

Aivan hyvä peruspäivä!