Minusta paras kirjoittamisen ohje on "kirjoita selkeästi, älä epäselvästi" (kuuluu vähän samaan sarjaan kuin "osta halvalla, myy kalliilla"). Eihän se läheskään aina onnistu, mutta siihen pitää pyrkiä.
Siksi minua väänsi vatsasta ja verenpaineeni kohosi, kun luin tekstipätkän, johon linkattiin Ei oo totta -blogissa.
En maksa verojani Suomeen, mutta jos maksaisin, niin olisin aivan äärettömän vihainen siitä, että jossain istuu virkamies, joka kehtaa vääntää minun veroeuroillani tuollaista kuraa. Onko kyseinen virkamies oksennuksen paperille suollettuaan ajatellut, että kylläpä nyt tuli tehtyä parhaansa, että kylläpä olen tänään kirjoittanut hyvää, selkeää ja kansalaista palvelevaa virkakieltä?
Kukkahattuinen kielipoliisi on nyt hieman närkästynyt.
3 kommenttia:
Aaaaargh! Oli muuten myös tuskaisaa olla sen isomman työnantajani kääntäjien ja toimittajien yhteisessä kielenhuoltotilaisuudessa. Toimittajien teksteissä oli aivan kaameita virheitä! Mistä niitä ihmisiä sinne oikein revitään?
Piiskaa!
T-täti
U, valitettava kuulla. Kyllähän niitä revitään vähän sieltä ja täältä. Se on tuo toimittajan ammattinimike vähän sellainen, että sellaiseksi voi itseään tituleerata oikeastaan kuka vain. Tietysti sopisi vähän etabloituneimpien työnantajien olevan tarkempia työhönotossaan.
T, joo, kannatan!
Lähetä kommentti