Ei lentäviä lautasia

Maanantaipäivä 30.5. oli täällä USA:ssa Memorial Day eli paikallinen kaatuneiden muistopäivä. Se on yksi tämän maan harvoista suurista juhlapyhistä, jolloin melkein kaikilla on vapaapäivä. Päivään kuuluu näyttävää kansallistuntoista juhlintaa ja lippujen liehutusta, mutta tavallisinta lienee viettää päivää perheen parissa ulkoillen ja grillaillen.

 

Meidänkin päivämme kului lähes aamusta iltaan ulkona. Päätimme lähteä kiertämään Stanfordin yliopiston viereisillä kukkuloilla kiertävän 3,5 mailin kävelylenkin nimeltä Stanford Dish Loop. Lautasta merkitsevä dish-sana viittaa kukkuloilla oleviin yliopiston vanhoihin radioteleskooppeihin, joista erityisesti toinen, sinisillä jaloilla seisova on melkoinen nähtävyys.

 

Lenkki on kokonaan päällystetty, joten siellä pääsee ongelmitta lastenvaunujenkin kanssa. Kärryjä työntävä saa tosin varustautua ihan kunnon hikoiluun, sillä reitillä on melkoisia mäkiä. Puuskutuksen vastineeksi saa katsella huiman hienoja maisemia moneen suuntaan.

 

Kaukana, kaukana siintää San Francisco, jonka siluetti tosiaan hailakasti näkyi melkein 60 mailin päästä.

 

Kauniita, käppyräisiä tammiakin matkan varrella kasvoi.

 

 

Kyllä on kelvannut tällä lautasella kuulostella maan ulkopuolista elämää.

 

Ison lautasen äärestä siirryttiin vähän pienemmän lautasen ääreen. Palo Altosta löytyi sattumalta The Counter -niminen hampurilaispaikka, jossa kulkijat saivat herkullista apetta. Tähän paikkaan tulemme uudestaan.

Dish Loop oli oikein hieno ja suositeltava lenkki. Meillä meni muutaman hassun kilometrin taivaltamiseen yli kaksi tuntia, mutta minkäs teet, kun mukana on kaksi työnnettävää, joilla on aina sanansa sanottavana matkan etenemiseen. Muiden reitillä kävelleiden vinkkejä matkantekoon voi lukea lisää vaikka Yelp.comista.

Penkkiurheilijalle lenkillä kävely antoi hauskaa bongailtavaa, kun sai arvailla, minkä urheilulajin edustajia jatkuvasti ohi kirmaavat atleetit olivat. Selvästi näkyi, että lähistöllä on yliopisto, jossa riittää huippu-urheilijoita.

Toisenlaista mietittävää antoi se aasialainen perhe, jonka teini-ikäinen poika käveli mäkeä ylös luentomuistiinpanot käsissään selittäen jotakin bakteereista mukana kulkevalle äidilleen ja pikkusiskolleen (tai näin ainakin arvelin perhesuhteiden menevän). Hieman tuli mieleen, jotta mahtavatkohan tiikeriäidin kasvatusmetodit tuottaa tulevaisuudessa hedelmää.

(toivottavasti kuvat näkyvät, kuittaattehan mahdollisista ongelmista)