tiistai 26. heinäkuuta 2011

Kolmevuotias havainnoi kenkäkulttuurista

Olimme sunnuntaina mukavalla kyläilyreissulla T:n ja lastemme sukulaisten luona. Koska olimme amerikkalaisessa kodissa, kukaan ei sisälle mennessä riisunut kenkiään jalasta, vaan sisätilojen ja pihan väliä marssittiin kengissä, niin lapset kuin aikuiset.

Tämä on asia, mihin en meinaa millään itse tottua, vaikka hyvin tiedän, että suuressa osassa maailmaa näin tehdään. Pohjoismaisen kotiäidin sydäntä kylmää, kun lapset säntäävät crocseissaan hiekkalaatikolta olohuoneen kokolattiamatolle tai kiipeävät sohvalle.

Oli herttaista huomata, että kun viikonlopun kyläreissun jälkeen istuimme kotona iltapalalla, J otti kenkäasian puheeksi. Poika mietiskeli kaakaomukinsa äärellä ääneen sitä, kuinka kyläpaikassa kaikki olivat kengät jalassa sisälläkin. Me T:n kanssa sitten selvitimme, että näin tosiaan oli ja että niin joissakin kodeissa tehdään. Aika mainiota, miten pieni mieli työstää kulttuurieroja ja että poika tosiaan kiinnitti huomiota asiaan.

Suomessa ja Virossahan kengät otetaan sisälle mennessä aina pois. Sanoisin jopa, että Virossa asiassa ollaan vielä ehdottomampia. Olen monesti Tallinnassa toppuutellut meillä lyhyesti oven suussa piipahtaneita ihmisiä, että kenkiä ei tarvitse ryhtyä riisumaan, jos ottaa kaksi askelta eteisen kuramatolla. Virolaiset tuntuvat olevan tämän suhteen hyvin tarkkoja, mikä tulee itsekin pitää mielessä, kun virolaiskodeissa käy.

Täällä Kaliforniassa naapurustossamme on paljon aasialaisia perheitä. He eivät ulkona ollessaan koskaan ole paljain varpain, eivät edes lapset. Tämän takia meillä on ollut välillä pihamaallamme hieman hassuja tilanteita, kun J ja K viilettävät nurmikolla paljain kintuin, mutta aasialaislapsilla on tiukasti lenkkarit jalassa.

Asia on ollut jopa pieni ongelma siinä mielessä, että naapurien lapset ovat alkaneet pihalla kiskoa kenkiään pois, koska J ja K:kin niin tekevät. Tätä vanhemmat eivät salli. Lisäksi naapuruston lapset usein kyselevät ihmetellen meiltä aikuisilta, miksi J ja K ovat ilman kenkiä.

Eläköön pienet erot - ja paljaat varpaat kesäisellä nurmikolla!

5 kommenttia:

Sugar kirjoitti...

Oi kun hieno huomio pojalta! Itseani aina niin arsytti, kun porukat (aikuisetkin) tuli likaisilla kengilla tallustelemaan meidan vaalealle kokolattiamatolle :D Mutta siina vaiheessa meinasi pinna katketa, kun astutaan vauvan filtille (jossa vauva siis olkkarissa makoili) niilla kurakengilla, jotain rajaa! Jos/kun muutamme takaisin rapakon taakse, niin olen ajatellut tehda "hienovaraisen" ristipistotaulun eteiseen, jossa lukee jotain tyylin "Leave your shoes here!" :D

Anonyymi kirjoitti...

Ajatelle, että noin pieni jo pohtii näitä kulttuurieroja! Tässä muuten tulee kerrankin ero Viron ja Unkarin välillä: Unkarissa kenkiä ei pääsääntöisesti oteta pois vieraassa kodissa, tosin käytäntö vaihtelee. On eri asia olla pienissä kesäkengissä ystävän tupaantuliaisissa kuin marssia kuraisissa talvisaappaissa toisen olohuoneeseen.

Amerikkalaisissa kodeissa voi täälläkin tosiaan huoletta oleskella kengillä, mutta silti otan omani pois eräällä hyvällä amerikkalaisella ystävälläni käydessä, ihan kohteliaisuudesta ja olen niin tottunut tekemään.

S kirjoitti...

SA, lapsen viltille tuleminen kengissä on kieltämättä todella ajattelematonta. Mutta kaipa niin tulee tehtyä, jos on aina tottunut kävelemään sisällä kengissä. Ajatuksesi ristipistotaulusta on muuten tosi hyvä, jotain tuollaista voisi ehdottomasti olla!

madjaarienmailla, no kas, kerrankin jotain eroa Unkarilla ja Virolla!

Tietääköhän muuten kukaan, onko joku tehnyt kulttuurihistoriallista tutkimusta juuri tästä kenkäasiasta? Miksi joissakin maissa ollan kengät jalassa sisällä ja joissakin ei. Ilmasto varmasti sanelee paljon. Suomessa on järkevää ottaa marraskuun loskassa kengät pois tupaan tullessa, mutta esimerkiksi täällähän sillä ei ole niin väliä, kun ulkona on pääosin aina kuivaa.

Anonyymi kirjoitti...

Täällä Keniassa osa vieraista jättää kenkänsä kotimme ulko-oven ulkopuolelle, rappukäytävään. Arvostan sitä, että vieras riisuu jalkineensa, mutta olen monesti kehottanut siirtämään popot oven sisäpuolelle. Ei kiitos, kengät voivat ihan hyvin odottaa rappukäytävässä, on useimmiten vastaus.

Toinen jännä juttu on oven auki jättäminen. Olipa kenialaisvieras sitten millä hyvänsä asialla, hän jättää useimmiten oven takanaan auki.

Aluksi en sitä tajunnut, vaan ihmettelin, että miten tupaan nyt yhtäkkiä tuli ristivetoa. Nyttemmin tuuppaan oven kohteliaasti kiinni vieraan astuttua peremmälle.

En ole vielä kehdannut kysyä, mikä idea on jättää ovi auki. Tuskin vieras haluaa kotiamme heti tuulettaakaan? Vai jättääkö hän vaistomaisesti pakoten auki? Ehkäpä tämä vielä selviää...

T från Nairobi

S kirjoitti...

T, kiva kuulla sinusta ja hauskoja huomioita kenialaistavoista! Tuo ovihomma olisi kiintoisa selvittää!

Kirjoitatko sinä muuten missään julkisesti Kenian-olostanne?

Related Posts with Thumbnails