Kun syksyllä olimme Kaliforniasta käsin käymässä Virossa ja Suomessa, muistan, että Estonian Airin lentokoneessa matkalla Tallinnaan tarjottiin perinteisiä virolaisia kilohailivoileipiä, kiluvõileib. Mehän aloimme T:n kanssa suunnilleen kyynelehtiä, kun rukiin ja suolaisen kalan maku tuntui yläilmoissa niin hyvältä. Eihän se varsinaisesti mikään elämää suurempi sellofaanileipäkokemus ollut, mutta siinä kohtaa maku- ja tunne-elämys oli vahva.Tänään käveleksin keskenäni Tallinnan keskustassa ja kävin päiväkahvilla nauttimassa kuvan voileivän sekä sen kaveriksi kaalipiiraan, kapsapirukas. Tässä lautasellisessa on minusta virolainen makumaailma aika lailla ytimessään.
Leivän ja piiraan söin Energia Kohvik -nimisessä kahvilassa, joka on uskomaton aikamatka 1980-luvun Neuvosto-Viroon. Kahvila on aivan ydinkeskustassa, hyvin lähellä Kaubamaja-tavarataloa, mutta sinne eivät näytä suuret turistimassat löytävän ja hyvä niin. Mummot ja minä saamme istua talvipompat yllä kaikessa rauhassa noin 70 senttiä maksavien voileipien ja keskinkertaisen kahvin äärellä. Kahvilassa ei ole nettiyhteyttä, joten siellä ei ole myöskään tärkeitä läppäribisnesihmisiä.
Kaupunkireissuni syy oli hammaslääkärikäynti. Jos joku etsii Tallinnasta hyvää hammaslääkäriä, niin voin suositella Viru Hambakliinik -nimistä paikkaa (kun kirjoitan tätä, niin muistelen, että olen tainnut suositella aiemminkin). Kaikki kohtaamani lääkärit siellä ovat olleet erinomaisia ja palvelut aina ajoissa ja asialliset.
Ja kun nyt hypätään samassa postauksessa vielä noin seitsemänteen aiheeseen, niin muistatteko joskus 1980-luvulla hammaslääkäreillä jaossa olleet opetustarrat? Niissä luki ainakin seuraavat pikkurunot:
"Harjaa hampaat, huuhdo suu, hammaspeikko lannistuu."
"Harjaa hampaat yltä alta, suukko maistuu paremmalta."
Muistelisin, että niitä oli vielä joku muukin. Nuo kaksi runoa ovat meillä käytössä iltaisin, kun kuuraamme J:n ja K:n hampaita. Voisi iltarituaaliin vielä kolmannenkin lisätä, jos vain muistaisi.
5 kommenttia:
Meillä on edelleen yhden altaan päällä tarra, jossa on oravan, norsun, apinan ja karhun kuva. Eläimillä on hammasharjat käsissään/ kärsässään. Tarrassa lukee, että "Nököhampaalla vasta on mukava olo, kun puhdas on jokainen hampaankolo." Ja loru jatkuu, että "Kissan harjaa ei näy tässä, kissa on hampaita pesemässä."
Joo-o, nämä tosi hienot runot muisteli T Luhangasta.
"Puhdas hammas kestää, harja reiät estää", luki mun hammasmukissa. Ja sitten oli semmoinen juliste, jossa oli hymynaama, jolle sai laittaa valkoisen tarran hampaaksi aina, kun oli pessyt hampaat!
- Väikis
Aamulla ja illalla, harjaa hampaat huolella! :D
Tallinnan nostalgisin kahvila ! Siellä on tullut nautittua juuri kaalipiirakat joka reissulla.Nykyisin käydään Tallinnassa tosi harvoin,hyvä tietää kahvilan olevan edelleen "omaperäinen" ja olemassa.
Anni
T, hei, säkin oot täällä! :) Tiedätkö, luulen, että mulla oli alitajunnassa jokin muistikuva siitä, että teillä tuollaiset tarrat jossain on. Ja kyllä, Nököhammas- ja Kissa-runoja mä kaipailinkin. Jee, kiitos näistä!
Väikis, sun runo oli mulls entuudestaan vieras, mutta hyvää jatkoa sarjaan. Oih, hammasjuliste on ihan klassikko. Sellainen pitäisi olla. Olin täysin unohtanut.
Polga, ja näitähän näköjään riittää :) Tämäkin oli mulle uusi.
Anni, kyllä vain, Energia Kohvik on edelleen yhtä viininpunaisen lastulevyinen kuin aina ennenkin :)
Lähetä kommentti