Eilen kävin T:n kanssa paikallisessa K-Supermarketissa ja tökin puolisoani: huomasitko, myyjät tervehtivät ja hymyilevät!
Kun kysyin myyjältä, mistä voisin löytää hunajaa, hän jätti saman tien muut asiansa kesken ja lähti ohjaamaan minua oikeaa hyllyä kohti, esitteli hunajavalikoiman ja kertoi, että paikkakunnalla tehtyä hunajaa ei ole enää saatavilla, mutta että toista suomalaista merkkiä oli tullut tilalle. Kaikki tapahtui luonnikkaasti ja ilman tunnetta, että asiakas on rasittava, kun tulee häiritsemään myyjän kallisarvoista työaikaa.
Tämähän on melkein kuin Kaliforniassa!
Pakko on myös todeta, että pienenkin paikkakunnan marketin siisteys, selkeys ja ruokavalikoima on komea. Ja miten täällä voi keskellä talvea saada niin komeita salaatteja, kun Tallinnan Prisman hyllyssä salaatit ovat laatua "kaksi lehteä ristissä"?
Karkkihyllyn edessä pidin hiljaisen hartaushetken. Sitten lujitin luontoni ja tein vain pakollisen Suomen-ostoksen, eli ostin purkkikaupalla xylitol-pastilleja (niitä tosiaan ei saa Virosta, vaikka xylitol-purkkaa saa).
3 kommenttia:
Hih.
Voi tuo on niin totta. Tààllàkin tuntuu olevan hàiriòksi, jos jotain kysyy...tai vaikkei kysykààn niin silti kun joutuvat palvelemaan ostotilanteessa niin siinàhàn sitten naama nyrpistyy. Suomessa on hyvà palvelu ja siità suomalaiset jaksaa valittaa.
Mun mies kerran sanoi mulle kaupassa kàynnin jàlkeen: "huomasitko, tuo nainen flirttas mulle...ja teki sen vielà ihan sun edessà!!!". Se oli se kassaneiti kuulemma flirtannut, kun oli katsonut silmiin hymyssàsuin ja sanonut hei! hih, jeps jeps!
finnforlife, niinpä :)
Ciacy, kyllä vain, Suomessa palvelu ei ole ylitsepursuavan ystävällistä, kuten vaikkapa Amerikassa, mutta pääosin kuitenkin sellaista perusleppoisaa. Pienellä ponnistuksella voisi monessa paikassa päästä aivan huippulaatuun. Ja voin uskoa, että kun on ankeaan palveluun tottunut, niin pelkkä tervehtiminenkin tuntuu flirttailulta :)
Lähetä kommentti