Koulut alkoivat Virossa eilen 1.9. Olen ollut varsin vaikuttunut siitä, miten koulujen alkaminen täällä huomioidaan.
Kuten pari postausta sitten mainitsin, koulujen alkamispäivä oli liputuspäivä. Kun eilen käveli kotikulmilla ja kaupungilla, lippuja näkyi koulujen lisäksi myös hyvin monen kodin lipputangossa (jotka täällä ovat yleensä sellaisia talon seinästä törröttäviä lyhyitä salkoja).
Tien päällä vastaan tuli paljon siististi pukeutuneita lapsia ja nuoria. Pikkulapsia koulupuvuissaan, teinityttöjä hameissa ja korkokengissään hajuvedeltä tuoksuen ja nuoria miehiä siisteissä puvuissa. Kouluun oltiin menossa tai sieltä tulossa. Koulupukuja näköjään joissakin kouluissa käytetään. Tästä olisi kiinnostava tietää lisää, samoin kuin koulujen omista päähineistä, vähän ylioppilaslakin mallisista, joita tulee vastaan.
Sekä T että minä olimme huomioineet päivän mittaan kukkakimppu kädessä kulkeneet lapset ja aikuiset. Tänään Pealinn-lehteä lukiessa meille selvisi, että tässä maassa todella on tapana viedä ainakin ensimmäisenä koulupäivänä kukkia opettajalle.
Lisäksi lehdissä on viimeisen viikon ajan käsitelty hyvin paljon koulun alkuun liittyviä asioita. Näin toki on Suomessakin, mutta jotenkin on tuntunut, että aiheesta on ollut erityisen runsaasti juttua. Kaupat tietysti ovat tykittäneet reppu- ja penaalimainontaansa jo viikkotolkulla.
Minulle kaikki tämä antaa sen vaikutelman, että koulutusta tässä maassa arvostetaan ja tapakulttuurissa on vielä rahtunen sellaista juhlallisuutta, jota soisi esimerkiksi Suomessakin olevan.
Lehdet kirjoittivat myös siitä, miten Viron venäläisissä kouluissa on koetettu nyt vuoden ajan saada opetusohjelmaan Viron kirjallisuutta, mutta kellään, ei edes opetusministeriöllä, ei oikein ole varmuutta siitä, puhutaanko luokkahuoneen oven takana Nekrasovista vai Krossista. Eesti Päevalehden pääkirjoituksessa myös ilmaistiin eräänä päivänä vakava huoli siitä, että venäläisten koulujen opettajakunnassa on edelleen kansankynttilöitä, joiden ajatusmaailma on kovasti neuvostohenkinen.
6 kommenttia:
Lounais-Suomen Virotietotoimisto tiedottaa: ne ylioppilaslakin näköiset ovat pääosin isin (tai äidin) korporaatiolakkeja, siis vähän kuin osakunnan lakkeja, joita lapsoset saavat lainata juhlistaakseen ekaa koulupäivää. Korporaatioista (lyhenne on muuten Korp! - huutomerkki kuuluu lyhenteeseen) sinänsä voi olla montaa mieltä, mutta minustakin olis kiva, jos koulutusta vielä oikeasti arvostettais myös täällä pohjoisessa periferiassa. Tai edes opettajia.
Virossa siis ei saa yo-lakkia kun päättää koulutiensä 12 vuoden jälkeen, vaan lakkipäät ovat jonkun Korp!in jäseniä ja siis paitsi (Tarton!) yliopiston käyneitä, myös piireihin päässeitä, Korp!eihin nimittäin ei yleensä pääse sisäänkään ihan noin vain, vaan sinne kutsutaan jonkun jäsenen suosituksesta. Varsinkin vanhat Korp!it ovat arvostettuja ja jäsenet usein nousevat aivan yhteiskunnan huipulle (toistensa avittamina). Toisaalta Korp!it ovat vanhakantaisia äijäklubeja, joissa on tiukat säännöt. Naisille on yleensä omat Korp!insa, eivätkä ne ole ehkä ihan yhtä arvostettuja.
Jos Korp!it kiinnostavat, löytynee Tarton yo:n sivuilta (ut.ee) üliopilasorganisatsioonit -osan alta lisää tietoa.
Jos taas korp:it kiinnostavat, mene leipomoon, ne on leivonnaisia! Tai sitten metsään, ne on myös niitä mustia suuria varislintuja ...
Arvelee Väikeproua
ps. FYTNE oli kerran tuo sanavahvistussana. Minusta se oli mainio ja kuulosti kaiken päälle ihan norjalta.
Kyllähän Suomessa arvostetaan koulutusta. Emeritusprofessori Matti Klingen mielestä Suomessa on vain yksi oikea koulu, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu (jonka hän on tietenkin itse käynyt). Suomessa on selvästi käymässä kehitys kohti eliittikouluja ja vähemmän hyviä kouluja, joten arvatenkin kohta koulutusta arvostetaan erinomaisenkin paljon. Jo nyt perheet valitsevat asuinpaikkansa sen mukaan, onko lähellä arvostettuja kouluja. Ja tietenkin minä osaan brassailla sillä, että tuli aikoinaan käytyä Suomen kalleinta yksityistä oppikoulua, silloin 70-luvulla. Tuumii nyttemmin eliittien joukosta pudonnut P.
Onhan sitten toki myös joillakin kouluilla omat lakit osana koulupukua. Esim. ranskalainen lyseo, http://www.tpl.edu.ee/ tai GAG, http://www.gag.ee/plugins/p17_image_gallery/images/648.jpg
Pah! Mokomat neuvostoihmiset kilometritehtaalle sanon minä! Luulisi näitten osaavan arvostaa sitä, että uudessa kotimaassakin osataan käyttää vanhan kotimaan hyväksi koettuja perinteitä eli luu kurkkuun toisinajattelijoille!
Marttilassa luennoinut virolainen professori, taloustieteilija Arno Kirt sanoi, että Viron koulujärjestelmä kaipaa uudistusta ja että uusi malli otetaan Suomesta. Että eiköhän se tapakulttuuri siitä kohta häviä, kun päästään nauttimaan innovatiivisesta ja itsenäiseen työskentelyyn kasvattavasta suomalaisesta koulujärjestelmästä, jonka pissamenestystä ihmetellään maan ääristä toiseen, on kuullut P.
Proua: Kiitos tietotoimistolle! Laskin sen varaan, että edes jotakin valaistusta sieltä suunnasta tulee :) Eli kyse on vissiin vähän saksalaistyyppisestä Burrschenschaft-meiningistä, kai (josta siitäkään en tiedä mitään)
P: Klinge puhukoon mitä puhuu, J...san lukio rulez!
Mutta mitä tulee koulu-uudistukseen, niin toivotaan, että virolaiset osaavat poimia Suomesta mahdollisimman paljon hyvää. Täytyypä olla kuulolla, mitä Virossa tuolla rintamalla tapahtuu.
Anonyymi 1: Kiitos tiedosta ja kuvalinkistä. Ehkei tämä lakkisysteemi aivan yksiselitteinen olekaan. Jatkan tiedusteluja. Herttaisia ovat joka tapauksessa tenavat päähineissään.
Anonyymi 2: Niinpä, jottan tarttis tehrä. En tiedä, ratkeaisiko ongelma vanhemman ikäpolven opettajakunnan eläköitymisellä. Ehkei.
Lähetä kommentti