Tänään pähkäilin muun muassa,
- miksi väki haluaa välttämättä seisoa paikallisbussissa, vaikka istumapaikkoja olisi yllin kyllin.
- miksi vironvenäläiset nuoret miehet pukeutuvat aina mustiin verkkareihin. Nuorilla naisilla kansallispukuna on tiukemmat mustat verkkarit kultaisin kanttauksin tai kultaisin Adidas-raidoin.
- miten Kaubamajaa tulee ehdottomasti muistaa välttää, kun siellä on alennusmyyntiviikko Osturalli. Sama kaaos kuin Stockmannin Hulluilla Päivillä, joihin niihinkään ei pidä mennä.
- miten hauskan erilainen voi olla pieni ruokakauppa, jossa asiakkaina on enimmäkseen venäjänkielisiä. Pakastealtaassa on lähes pelkästään pelmeneitä, ja erilaisia vihannessäilykkeitä on vaikka kuinka. Lehtihyllyssä on ihmeellisen näköisiä venäläisiä aikakauslehtiä.
- kuinka mahdottoman tyylikkäiltä tummissa puvuissaan näyttävät Eesti Päevalehden kuvissa Espanjan jalkapallomaajoukkueen pelaajat, jotka saapuivat eilen Viroon MM-karsintaotteluaan varten. Virolaiset lienevät pelin suhteen vatsa kuralla, sillä edellisessä karsintapelissä Bosnia-Herzegovinaa vastaan tuli takkiin 0 - 7 ja maansurua oli ilmoilla. Nyt vastassa on Euroopan mestari. Sunnuntaina voi futistähtiä bongata kaupungilla, sillä he viettävät vapaapäivän Tallinnassa ennen lentoaan Belgiaan seuraavaa otteluaan varten.
- miten hilpeää on, kun pöydällä on liput sumon MM-kisoihin.
- miten ilahduttavalta Nobel-palkinto voikaan tuntua. Suomen nobelisteihin minulla on pitkien ja laveiden aasinsiltojen kautta suorastaan läheinen suhde. Lapsena olen hyppinyt AIV-rehun seassa ja edelleenkin ihailen vanhoja hienoja lasisia AIV-liospulloja. Nimeni liittyy vahvasti Sillanpään tuotantoon. Ahtisaarelle puolestaan olen tarjoillut nenän eteen lautasella ruokaa.
6 kommenttia:
Minäpä olen sanonut Maran painoluokkatoverille, notta moro. Sen lautaselle ei olisi mahtunut enää prinssinakkiakaan. Mutta tämänhän S jo tiesikin kun kerta ihmetteli vieressä.
Ahtisaaresta aasinsilta, onnimannista matikka-osastolta hyvää päivää!
Henkilögallerian pääkuvatusta tunnistamattomille annettakoon viiden pisteen vihje; Kyseistä miestä ympäröin alati sinihomejuustolla voidellun kamelin ominaistuoksu.
Äh, ööh, olen ihan pihalla... Kameli, minä mukana ihmettelemässä, painoluokkatoveri, mitä ihmettä??? En nyt selvästikään tajua yhtään.
Ehkä olin liiandiplomaattinen kuvaillessani tuoksua. Kamelin on siis voitelun jälkeen pitänyt myös viettää merkillepantava aika auringossa.
Miten minusta tuntuu, että minua vedätetään...
Hidas hämäläinen on ihan öönä.
...niin kuin kamelia narussa?
Ei toki, kyllä se aurinko vielä paista risupartaan.
Lähetä kommentti