Pyhät ovat välipäivissä. Karkinsyönti on lisääntynyt kolossaalisiin mittasuhteisiin (eräs perheenjäsen on töissä karkkitehtaassa, millä on ollut vaikutuksensa...), ja tapaninajelu on tuonut perheemme Suomeen mummolaan. Tallink Star oli niin täynnä, että istuimme koko matkan laivan lattialla.
Tallinnassa kävimme kuulemassa jouluaattopäivänä joulurauhanjulistuksen. Se tapahtui vanhassa kaupungissa raatihuoneentorilla. Julistuksen luki Tallinnan kaupunginjohtaja Edgar Savisaar raatihuoneen ikkunasta.
Etukäteen mietimme, millainen julistusteksti Virossa olisi. Se osoittautui olevan prikulleen sama teksti kuin Suomessa, tietenkin viroksi luettuna. Ainoa poikkeus oli siinä, että kun suomalaisessa toivotetaan lopuksi kaupungin kaikille asukkaille riemullista joulujuhlaa, niin Virossa toivotettiin hyvää joulua koko vabariigin asukkaille.
Tosi mukavaa julistustilaisuudessa oli. Julistuksen jälkeen torvisoittokunta soitti kansallislaulun "Mu isamaa, mu õnn ja rõõm" ja siihen tilaisuus päättyikin. Meillä oli mukana glögiä termarissa, pipareita ja suklaata. Niitä nauttien viihdyimme vielä tovin torilla, jossa esiintyi erinomainen a cappella -yhtye Noorkuu.
Täältä mummolasta löytyi J:lle mainiot retroruokalaput. Sinivalkoisessa lapussa on Valion mainos, jossa lukee "Äidin kulta haluaa suomalaista Baby Energaa". Muistaako joku, mitä tuo Baby Energa oli? Liekö esimerkiksi äidinmaidonvastiketta?
Palaan taas tainnuttamaan kaiken aivotoiminnan konvehtirasian ääreen. Kuulemisiin myöhemmin.
4 kommenttia:
Eilen illalla ehdin taas päästä ajan tasalle blogissasi.
Niin surullista, että I on poissa. :( Vastahan me tutustuttiin ja ihastuttiin toisiimme! Itsekin karvaisen perheenjäsenen muutama vuosi sitten menettäneenä tiedän, miltä teistä tuntuu. Voimia!
Loistavia kirjoituksia ja huomioita sulla taas. Oon itse huomioinut aivan samoja asioita paikallisesta elämänmenosta õppetrammeista alkaen. Ja se nuoruus, se nuoruus... Välillä sitä täällä tuntuu, että oma elämä on ihan mitätön, kun ei ole kaksysinä samanlaista tilitettävää kuin Ithaka-Marialla. (Tosin en oo lukenut kyseistä haastattelua, mutta arvelen sen sisältävän suuria viisauksia...) Noin vuosi sitten tunsin huonommuutta lukiessani about 18 vee teatterinjohtajasta ja alkaessani miettiä, mitä silloin itse puuhasin. Ei ollut ainakaan teatteria vedettävänä, ei.
Mäkin laitoin eilen kuulumisia blogiin. Ja yritän tuota pikaa ryhtyä toimeen hevostelun suhteen. See ya!
Team YJP kiittää muistamisesta! Onko sulla hyvä tuuri lotossa ja muissa veikkauksen peleissä, vai perustuiko lahjuksen valinta jopa tietoon? Määhän oon ihan mahoton Mucha-fani!
Olen ajatellut teitä ja edesmennyttä I:tä länmöllä ja sydänmellä. Kyllä se menetys on aina menetys, oli kyse sitten hamsterista tai lähiomaisesta. Toisaalta se suru ja haikeus kertoo myös siitä, että menetetty oli tärkeä ja rakas! Jäsen S muuten on kertonut kaikille, että me oltiin Raumalla ja siellä on vauva nimeltä H ja että I-koira on kuollut (oltiin Raumalla kylässä samaan aikaan).
Ootteko vielä kotomaassa ja tuutteko tännepäin? Olsis kiva nähr!
Väikeproua
Nyt kun ei tarvitse käydä töissä, ei ehdi edes blogeja lukea, ja niinpä meidätkin saavutti suruviesti I:n poismenosta vasta nyt. On se surullista! I oli Legenda jo eläessään! No, eiköhän hänen ole ihan hyvä olla nyt kuitenkin, autuaammilla murtovarkaanmetsästysmailla.
Ja mukava oli lukea myös teidän jouluvalmisteluista. Kuulosti tutulta, sillä mekin laitoimme vasta nyt ekan oman joulumme laatikkoineen ja kinkkuineen päivineen. T&M
T: Minulla tulee ihan sama epäuskoinen fiilis noita juttuja lukiessa. Onko sitä vain rillutellut elämänsä läpi tähän ikään asti, kun toiset jo johtavat teatteria teininä ja aloittavat uuden elämän 25 ikäisenä? No, jokainen taaplaa tyylillään. Palaan pian sähköpostiisi!
Väikeproua: Mukavaa jos paketti miellytti! Tietoa oli pohjalla, sillä muistan aiheesta olleen joskus puhetta.
Ei tälläkään kertaa päästy kyläilemään. Keskityttiin sukulaisiin ja kavereihin, joita on nähty vielä harvemmin kuin teitä. Tää on niin tätä, viikonkaan matkalla ei voi kaikkia kohdata.
T & M: Kiitoksia vain osanotosta. Kyllä I-koiraa kelpaa muistella. Kiitoksia myös joulukirjeestänne, melkoinen vuosi teillä ollut.
Lähetä kommentti