Kuusikosta isi kannettiin lasten iloks' pirttihin

Joulu tulla jolkottaa murheista huolimatta Tallinnaankin. Juhlan valmisteluissa aletaan lähestyä kalkkiviivoja.

Eilen illalla pidimme pieniä joululahjavalvojaisia nauttien glögiä, joka oli sotkettu surkeasta georgialaisesta punaviinistä ja erinomaisesta äitini mustaviinimarjamehusta. Mahtava juoma! Tietääkö muuten joku, onko glögillä ja hehkuviinillä jotain eroa?

Minä huomaan laittavani joulua enemmän kuin ikinä - lienee tästä kiittäminen J:tä. Olen esimerkiksi tarttunut saksiin ja askarrellut koristeita (seinän rasti numero 1). Ikkunoita koristavat lumitähdet ja siellä täällä on punaisia pahvitontturivistöjä. Kumpiakin olen tainnut tehdä viimeksi ala-asteella.

Lumitähtien kanssa askartelutumpulan täytyi turvautua Googlen apuun, sillä ensialkuun tähdistä tuli vain pöhköjä maalaisliitto-neliapiloita. Internetin neuvot ja harjoittelu auttoivat, ja vähitellen silputusta paperista alkoi kuoriutua ihan tolkullisia hiutaleita.

Joulun ruokalista meillä on selvänä ja aiomme huomenna uhmata ruuhkia ja hakea tarpeet kaupasta. Osa toki jo kaapissa odottaakin, kuten esimerkiksi porkkanalaatikon aineet. Aion elämäni ensimmäistä kertaa koettaa sitä tehdä (rasti numero 2). Muuta perinteistä jouluruokaa ei taida pöydässämme olla, muita juhlavia eväitä kyllä. Ai juu, luumukiisseliä kokeilen tehdä myös (rasti numero 3). Lisäksi sulattelen ajatusta siitä, alkaisinko vääntää uudessa Suomen Kuvalehdessä ohjeistettua piparkakku-maitosuklaajäädykettä. Luultavasti en, sillä saan hengenahdistuskohtauksen, kun reseptissä sanotaan "erota valkuainen keltuaisesta".

Joulun tunnelmaa meille on tänä vuonna tuonut vahvasti Jouluradio, joka mainiosti kuuluu netin kautta täälläkin. Jos nyt joku ei siitä tiedä, niin kyseessä on suomalainen radioasema, joka soittaa joululauluja taukoamatta, ilman mainoksia. Homma alkoi ekana adventtina. Ehdottomaksi suosikiksi on noussut Apocalyptican soittama Oi jouluyö. Välillä pitää tietysti sietää Mikko Alataloa ja Celine Dionin pauhaamista.

Vähän ehkä tässä pitää siivotakin, mutta sen suhteen aion noudattaa Marttojen pettämätöntä ohjetta: "Jos ei aio viettää joulua kaapissa, ei niitä tarvitse siivota".

Myös jouluisen syömisen suhteen minulla on neuvo, jonka lausui eräs kaverini: "Ei ole niin väliä, mitä syö joulun ja uudenvuoden välillä, mutta sillä on väliä, mitä syö uudenvuoden ja joulun välillä". Jos tekee mieli syödä kolme rasiallista Juhlapöydän konvehteja päivässä, niin siitä vain, kyllä se into loppiaiseen mennessä laantuu.

T:n pitäisi tänään vielä löytää meille kuusi. Sellaisen voi täällä käydä kaatamassa itse valtion metsästä, kun on etukäteen puun maksanut ja ottaa kuitin todistukseksi metsäreissulle mukaan. Meidän kuusemme tullee kuitenkin marketin pihasta.

Suuret kiitokset blogin lukijoille tämän vuoden aikana osoitetusta mielenkiinnosta ja kommenteista. Lopuksi toivotetaan kaikille lukijoille riemullista joulujuhlaa.