sunnuntai 29. maaliskuuta 2009

Akka ratissa narisee

Jotta edellisestä postauksesta ei tulisi liian ruusuinen kuva Tallinnan liikenteestä, niin hieman myös märinää täkäläisestä autoilusta.

Kaikkein eniten liikenteessä pelkään juoppokuskeja. Niin kyllä pelkään Suomessakin, mutta täällä kännissä rattiin meneminen ja siitä aiheutuneet kolarit ovat valitettavasti yleisempiä. Humalassa ajoa kohtaan tunnen leppymätöntä vihaa.

Risteyksissä saa olla erityisen tarkkana. Jos risteyksessä on kaksi tai kolme kaistaa kääntymässä samaa suuntaan, ei suinkaan ole varmaa, että kääntyjät pysyvät omilla kaistoillaan. Kääntymisvaiheessa vasemman kaistan autoilija saattaa tulla oikealle kaistalle ja päin vastoin. Tähän ei totu koskaan (eikä pidäkään tottua saati hyväksyä!), tapa on raivostuttava ja vaarallinen.

Autoja pysäköidään varsin luovalla tavalla. Tallinnassa onkin varsin monipuolinen betoniporsaiden kirjo. Jos parkkipaikalle on piirretty vinoparkkiruudut, autot ovat suorassa. Jos ruudut ovat suorat, autot ovat vinossa. Autojen pysäköiminen puoliksi jalkakäytävälle on ärsyttävän yleistä ja aiheuttaa kiroilua lastenvaunuja lykkiessä, kun yhtäkkiä tie onkin tukossa.

Yksittäisiä kaahareita on kaupunkiliikenteessä mielestäni paljon Suomea enemmän. Hurjia kiihdytyksiä ja kiilaavia ohituksia näkee valitettavan usein.

Teiden asfaltti on paikoin aivan perunapeltoa. Ennakoiva ajotapa on tässäkin valttia, jotta pohjapanssari säästyy suuremmilta vaurioilta.

Liikennemerkit ja erityisesti risteysten kaistamerkinnät ovat välillä uskomatonta sillisalaattia. Suomessa merkinnät ovat huimasti selkeämpiä, mutta näköjään kaikkeen tottuu. Virolaismerkkien symboliikka tuntuu jo ihan tutulta.

Näistä asioista huolimatta Tallinnan liikenteessä pärjää mielestäni ihan mainiosti. Sitä tietysti helpottaa se, että kaupunki on tullut tutuksi eikä tarvitse miettiä, mihin mistäkin pitää kääntyä. Positiivista täällä autoilussa on joustavuus. Toisille autoilijoille annetaan tilaa. Jos huomaan ajaneeni jollakin tapaa väärin tai väärään paikkaan, muut kyllä odottavat ja väistävät. Kaikki tietävät, että mokia tulee ja ne sallitaan. Sen kaltaista pientä rentoutta voisin toivoa myös suomalaiseen liikennekulttuuriin.

4 kommenttia:

Susadim kirjoitti...

Moi! Mulla ei ole kokemusta Virosta yksityisautoilusta, mutta julkisilla on tullut liikuskeltua paljonkin. Olin tottunut Tartossa asuessani hyppäämään bussiin mistä ovesta tahansa, koska mulla oli kuukausikortti ja siellä niin sai tehdä. Tallinnassa pomppasin kyytiin tottumuksesta myös takaovesta, mutta kuski ilmeisesti katsoikin, että sieltä yrittää jänis kyytiin...ja läppäsi ovet kiinni tylysti. Mä jäin niitten väliin!! :D

T. kirjoitti...

Ei hupaisaa... talvella Kristiinekeskuksen edessä ottivat koulupojat juoksukilpailua johdinbussin kanssa ja veljeksistä toinen jäi oven väliin - ja irtosi siitä takapyörän alle. Kukkia tulee pysäkille vieläkin.

Vapaa kaistanvalinta kääntyessä muuten ei ole täällä mikään tapa, vaan autokoulun oppi. Käsittämätön disharmonia, joka pitäisi mielestäni korjata EU-direktiivillä... tämä systeemi yhdistettynä tapaan ajaa risteykset ruuhka-aikana vanhalla vihreällä täydelliseen ummetukseen ovat omat polttavimmat kipukohtani täkäläisessä liikenteessä.

Anonyymi kirjoitti...

Se on kyllä tosi, ettei täällä kotoisessa Suomessa uskalla mennä suojatielle vaunujen kanssa (tai ilmankaan) ennen kuin varmistaa että autot varmasti pysähtyvät. Se, että autoilija huomaa jalankulkijan ei vielä takaa mitään, paitsi ehkä sen että painetaan lisää kaasua. (Onko ajatuksena saada suojatie nopeammin vapaaksi? Tiedä häntä.)Surku.

Tämän uutisen mummolla oli onnea, kun ei käynyt bussin oven välissä pahemmin: http://www.iltalehti.fi/uutiset/200903309325223_uu.shtml terveisin L

S kirjoitti...

Susadim, harmillinen tapaus, jossa tosiaan onneksi ei käynyt pahemmin. Tuo T:n mainitsema Kristiine-keskuksen edustan tapaus oli karmiva.

Mutta busseihin nousemisesta olen todennut täällä sen, että sisään voi tulla mistä tahansa ovesta paitsi etuovesta. Sitä ihmiset käyttävät vain todella satunnaisesti.

L: Jep, suojatien edellä Suomessa todellakin kiihdytetään. Kai sitä ajatellaan, että "mä tästä ihan vain äkkiä pujahdan edestä pois". Hirvitys tuota linkkaamaasi uutista!

Related Posts with Thumbnails