Suuntasimme eilen nokkamme Tallinnan Rocca al Maren alueella sijaitsevaan Eesti Vabaohumuuseumiin - ohun päällä pitäisi olla kiemura, mutta tämä tyhmä varakone ei anna sitä tehdä, kuten ei sulkeitakaan - eli ulkoilmamuseoon. Siellä pidettiin äitienpäiväkonsertti, jossa esiintyi mm. kahden tallinnalaisen musiikkikoulun lapsiryhmiä.
Kyllähän Suomessakin on paljon taitavia lapsikuoroja, mutta en voinut olla ihailematta konsertissa 4 - 5-vuotiaita tenavia, jotka reippaasti ja empimättä lauloivat suurella lavalla laulujaan. Osassa kappaileista oli mainiot koreografiat taputuksineen ja askelluksineen.
Totesin myös, että kun J kasvaa kouluikään ja tulee erilaisten koulun juhlien aika, joissa lapsi luultavasti esiintyy, täytyy minun todennäköisesti ottaa kekkereihin ämpäri ja viisi paketillista nessuja mukaan. Koska liikutun vieraidenkin pikkulasten laulelusta, ei oman jälkikasvun tarvitse kuin astua lavalle, kun äiti jo parkuu.
Tallinnassa kävijöille voin lämpimästi suositella ulkoilmamuseota. Siellä voi tutustua eri puolilta maata tuotuihin eri aikakausien virolaisrakennuksiin mahdottoman kauniissa maisemissa. Ruokokattotaloja, tuulimyllyjä ja kiviaitaa riittää ihmeteltäväksi. Lapset voivat viettää aikaansa isoissa hienoissa kyläkeinuissa tai ajella hevoskyydillä.
Ravintolasta saa hauskoja virolaisia perinneruokia, joiden nimiä tuijotin listassa, enkä ymmärtänyt yhtään. Kuka muuten tietäisi, millaista puuroa on "mulgipuder". Se tulee joka paikassa vastaan, mutta en ole vielä kertaakaan sitä syönyt.
4 kommenttia:
Mulgipuder on perunamuusi jossa on seassa lihan- tai läskinpaloja ja ohraryynejä. Kannattaa maistaa, minä ainakin tykkään.
Rännumees, kiitos tiedosta! Varsin ruokaisalta eväältä kuulostaaa, täytyypä testata, aivan kuten pitäisi monta muutakin täkäläistä perinneruokaa.
Meillä oli tänään töissä (=koulussa) nykyaikainen variantti mulgiputrusta: perunamuusi-jauhelihavuoka. Hyväähän sekin on! Mulgiputrua en ole muuten koskaan maistanut, vaikka yksi Viljandissa olenkin aina silloin tällöin viettänyt aikaa.
Ruokaperinteistä vielä sen verran, että hämmästyin saadessani ensimmäisen kerran Virossa aamupuuroa: se tarjottiin matalalta lautaselta ja oli lähinnä keitettyjä tattariryynejä, jotka on alkuun vähän tujun makuista purtavaa suomalaiselle... Eikä maidosta tai sokerista ollut tietoakaan!
Väikis
No tosiaan, pottu-jauhelihavuoka on varsin lähellä mulgiputrua.
Tuota tattarihommaaa täytyisi lähteä kokeilemaan, kun ei koskaan tule tehtyä tattarista mitääään. Monien kanssa on ollut siitä puhettakin, että tattarin käyttö on täällä hurjan paljon yleisempää kuin Suomessa. Esimerkiksi kaupan valmisruokatiskeissä on aina tarjolla keitettyä tattaria, jota voi vaikka lounasruokansa höysteeksi mukaan ottaa.
Lähetä kommentti