Tänään se lopultakin tapahtui - ostin maitoa pussissa. Virossahan siis myydään maitoa sekä suomalaisille tutuissa pahvipakkauksissa että litran pusseissa. Me olemme tähän asti ostaneet aina tölkkimaitoa, kun ei vain ole tullut tartuttua pusseihin. Niitä varten kun tarvitsee erillisen kannun, johon pussi laitetaan.
Viikonloppuna sattui lehdestä silmään juttu, jossa kerrottiin, kuinka nuori virolaissuunnittelija oli suunnitellut maitopusseille uudenlaisen kannun kyllästyttyään huonosti toimiviin kannuihin, joista pussi aina tipahtaa pois, kun maito alkaa olla lopussa.
Kannuja oli tullut myyntiin Selver-kauppaketjun maitotiskiin, josta tänään sellaisen mukaan nappasin. Samalla myös tajusin karun tosiasian, jota olisi voinut aiemmin ajatella: pussimaitolitra on kolme kruunua halvempi kuin tölkkimaitolitra. Mikäli olisi vaivautunut asiaa pähkäilemään, olisi vuoden mittaan voinut jo säästää pitkän pennin. Mutta jos lehmällä olisi pyörät, niin se olisi maitoauto.
Vielä emme ole maitopussia avanneet ja kannuun laittaneet, mutta kuulette myöhemmin raporttia tästä arjen eksotiikan toimivuudesta.
7 kommenttia:
Niin kuin Suomessa ennenvanhaan. Oletko ostanut jogurttia pussissa, on meinaan kätevä?
Pirkko
Pirkko, vielä en ole pussijogurttia ostanut, kun tuolla maidolla aloitellaan. Katsotaan, miten pussielämä lähtee sujumaan.
Jep, ennen vanhaan oli pussit Suomessakin. Minä muistan erityisesti piimäpussit, joilla oli vanha Valion logo päällä ja teksti muistaakseni vihreällä. Piimä hankittiin meidän perheessämme muistaakseni maitoauton kautta, joten maitokuski aina pussit toimitti. Tai sitten muistan väärin.
Kyllä S muistaa ihan oikein. Joutsan osuusmeijerillä oli valkoisia piimäpusseja, joissa oli tekstit ja logot vihreällä painettuna. Pussit oli muuten sisältä mustia. Ja maitoauton mukana maidontuottajat sai niitä tilattua kotiin toimitettuna. Pula-ajan ihmisenä meidän mummo pesi nämä pussit, leikkasi niistä suikaleita ja virkkasi suikaleista mattoja. Tämä jos mikä oli todellista kierrätystä!
Äkkiseltään tuo jogurttipussi kuulostaa hyvältä ajatukselta, noihin kilon purkkeihin jää aina seinämiin paljon tavaraa ja purkin suu jää sotkuiseksi.
Kertoilee T ja suunnittelee peltohommiin lähtemistä.
Asiasta toiseen. Istun tässä Mulgipapud jalassa. On muuten tosi hienot, mustat punaisilla koristeompeleilla.
Toivottavasti ne on joten kuten laadukkaat etei heti mene rikki, mutta kyllä ne ainakin vaikuttaa hyviltä.
Olen sitten virallisesti mulkku, koska kantapäässä on teksti Mulk. :o)
T, kiitos vahvistuksesta! Todellakin, ne olivat sisältä mustia. Oli pakko tarkistaa nuo täkäläisetkin pussit, mustia sisältä nekin.
Eipä taida minusta irrota sitä ahkeruutta, että alkaisin pusseja kierrättämään, mutta ihan totta kyllä on, että niistä voisi tehdä vaikka mitä.
Tsemppiä, suotuisia oloja ja toimivia työkoneita peltohommiin!
Rännumees, voi äh, milloinkahan pääsen itsekin tuohon asti! Tiedätkö muuten, onko se mulgipuder samoilta seuduilta kuin nuo tennarit vai tarkoittaako ruuan nimessä mulk jotain muuta.
Mulgimaa on Viljandin seutu. Joten ihminen sieltä on "mulk". Eli kyllä, muusi on sieltä kotoisin.
On toinenkin mulgiruoka jonka tiedän: mulgikapsas. Se on haudutettua hapankaalia jossa seassa...YLLÄTYS! ...läskiä ja/tai lihaa ja ohraryynejä.
Hee, mulgikapsas kuulostaa ruualta, jonka jälkeen vatsassa on varmasti hyvin ilmava olo :D
Lähetä kommentti