Tämän päivän huumoripläjäys osui äskeiselle kauppareissulle. Kaupan parkkipaikan kupeessa nurmialueella oli nuori nainen ulkoiluttamassa lemmikkisikaansa. Ei mitään kaksilahkeista karjua, vaan ehtaa nelijalkaista possua, sellaista miniversiota.
Toki olen tietänyt, että minisikoja lemmikkeinä pidetään, mutta en vain ole luonnossa niitä koskaan nähnyt. Kärryissä istunut J oli tietysti aivan lumoutunut näystä, mutta tunnustetaan, että kyllä minäkin avoimesti tuijotin. On vain aivan hulvattoman näköistä, kun vaaleanpunaisella, harjaniskaisella paksulla possulla on yllään punaiset valjaat ja se nurmikolla tepastelee. Omistaja päästi possun hihnasta vapaaksi viheriölle, kaivoi itse kirjan taskustaan ajanvietteeksi ja siihen he sitten jäivät ulkoilemaan. Kaikkea sitä on.
7 kommenttia:
Ja päivän toisena huumoripläjäyksenä on vielä aivan pakko tähän lisätä, että näin illalla telkkarista Üllar Jörbergin laulamassa. Kestän katsella monenlaisia asioita, mutta Jörpan lavasäteilyä en aikuisten oikeasti pystynyt katsomaan kuin ehkä 10 sekuntia. Sen jälkeen alkoi itkettää ja naurattaa yhtä aikaa niin paljon, että oli vaidettava kanavaa. Silkkipaita ja kalapuikkoviikset yhdessä ovat vain liikaa.
Unohdin taas tuon ko. kanavan nimen, mutta sieltä tuntuu tulevan jatkuvasti virolaista poppia, rockia ja iskelmää 1980-luvulta. Kasariestetiikka on toki oma lukunsa ja siltä pitää välillä sulkea silmät, mutta hetkittäin kanavalta tulee tosi tiukkaa vaihtoehtopoppista tuolta ajalta. Ei ollenkaan hullumpaa.
Tulee ihan wanhan ajan wappu mieleen kun T-possu temmelsi nurmella.
Äläs, äläs, ei sillä minun tietääkseni koskaan ole ollut valjaita! :D
Niinpä, ikävä kyllä omistaja päästi sen vapaasti nurmella kirmaamaan.
Täytyyhän senkin saada jaloitella!
Se temmelsikin yhtenä vappuna niin villisti, että edellisen kämpän eteisen seinässä oli maihareiden kannanjälkiä mun hartioiden korkeudellea :) Tietty se kertoo myös jotakin mun pituudesta.
Lähetä kommentti