Olen piskuisten palkkatyöviritelmieni takia käynyt viime aikoina muutamissa Tallinnan turistinähtävyyksissä ja miettinyt niissä, mikä Tallinnassa minua viehättää.
Tallinnassa tajuaa sen, että kaiken ei tarvitse olla suurta ja mahtavaa (öhö, tämä neuvostoviittaus oli täysin freudilainen lipsahdus!) ollakseen kivaa ja elämyksellistä. Esimerkiksi museot ovat täällä Kumua lukuun ottamatta varsin maltillisen kokoisia ja hyvä niin. Jossakin jättimäisessä British Museumissa on mahtavaa tarpoa kolme päivää, mutta eihän sellaista historian vyörytystä jaksa uupumatta ja kiinnostuksen hiipumatta. Kokemuksesta voi tulla tylsä. Tallinnan (ja toki myös monen muun pienemmän kaupungin) museoissa voi käväistä pari tuntia, missä ajassa ehtii hyvin nähdä ja kokea kaikenlaista.
Ehkä huvittavinta on ollut havaita, että pohjoinen Helsinki on alkanut tuntua suorastaan eksoottiselta metropolilta! En ole koskaan asunut pääkaupunkiseudulla ja tunnen Tallinnan huomattavasti Helsinkiä paremmin, joten olen ihan vakavasti välillä miettinyt, pitäisiköhän lähteä lomareissulle lähimpään suureen kaupunkiin. Ensi kesänä pitänee viimeistään viedä poika Linnanmäelle ja Korkeasaareen sekä käydä muutamassa sellaisessa Helsingin kohteessa, joissa on aina suunnitellut käyvänsä.
No, onhan Tallinnassa pienuuden lisäksi lähes överiksi mennyttä suuruutta, kuten esimerkiki Rocca al Maren kauppakeskus, jossa tänään kävin. Sitä on laajennettu ja laajennettu ja nyt se on jo niin iso, etten oikein käsitä, miten Virossa on järkeä moista tehdä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti