perjantai 8. tammikuuta 2010

Hermoilua horoskoopeista

Asia, mihin en meinaa Virossa tottua, on monien täkäläisten tavaton into horoskooppeihin. Kaikissa lehdissä on aina horoskoopit, naistenlehtien henkilöhaastatteluissa kerrotaan haastateltavan horoskooppimerkki ja saatetaan muutenkin kirjoittaa paljonkin henkilön suhteesta tähdenasentoihin. Näin vuodenvaihteessa kirjakaupat tursuavat kaikenlaisten "maagien" kirjoittamia vuosihoroskooppiopuksia. Lehtien vuoden ensimmäisessä numerossa on tietenkin vuosihoroskooppi. Tässä viikolla luin Viron Marie Claire -lehteä ja selvisi, että sen palstoilla lukijoiden ongelmiin vastaa lääkäreiden, psykologien ja juristien lisäksi myös selvännäkijä Nastja.

Raskauteni aikana useampikin ihminen on sanonut minulle, että niin, lapsestahan tulee sitten horoskoopiltaan - niin, mikä, olen jo unohtanut. Kauris kai? Pitäisikö tämän olla meille odotuksen aikana jotenkin merkityksellinen asia?

Eilen sain kuulla eräältä virolaisrouvalta varsin pitkät jorinat horoskooppiasiaa, kun puhuimme lapsista. Hän kysyi, mikä on J:n horoskooppimerkki ja minä vastasin rehellisesti, että en tiedä. No, hän tiesi, kun kerroin pojan syntymäpäivän. Tästä sitten alkoi pitkä kuvailu siitä, millainen J:stä isona tulee ja mihin hänellä luultavasti on taipumuksia. Minä puolestani kuulemma tulen hyvin juttuun ko. rouvan kanssa, sillä horoskooppimerkkimme tukevat toinen toistaan. Jepjep.

Kaikessa ystävyydessä asiasta juteltiin (tai siis minä kuuntelin tätä tähdenasentotietopakettia), mutta valitettavasti jossakin kohtaa minulla meinaa palaa pinna näihin aiheisiin. Horoskoopit ovat minulle kepeää viihdettä enkä mitenkään halua uhrata asialle sekuntiakaan vakavia ajatuksia. Siksipä alkaa ärsyttää, jos pitää pidempään kuunnella oman pojan tulevaisuutta koskevia ennusteita, jotka perustuvat niinkin huikeaan tosiasiaan kuin tenavan syntymäpäivään. En esimerkiksi usko, että pojan tulevaisuuden koulutuksen määrään tai laatuun vaikuttaa vähääkään se, onko hän kalat vai jousimies.

Mutta mutta, jokainen saa uskoa haluamiinsa horoskooppeihin, jumaliin, joulupukkeihin ja pieniin vihreisiin miehiin ihan miten haluaa. Minä koetan ottaa virolaisten tähtimerkki-intoilun kiintoisana yhteiskunnallisena ilmiönä - mitä se totisesti onkin.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ennen kaikki tämmöset asiat vissiin määräsi NKP eli kai tääkin on joku vastareaktio.

S kirjoitti...

Varmasti sitäkin. Kun virallista valtionkirkkoa ei pariin sukupolveen ole ollut (ottamatta kantaa sen tarpeellisuuteen), niin siinä on ollut hyvä kasvualusta kaikenlaisille muille uskomuksille.

T kirjoitti...

Niin, Viro on länsimaista ateistisimpia jollei ateistisin. Ja tyhjäksi jäänyt meemilokero todellakin täyttyy... sitä humpuukin määrää.

Anonyymi kirjoitti...

No mutta, eikö olisi kiinnostavaa pyytää naapurinrouvalta "luotettavan" astrologin yhteystiedot ja käydä pyytämässä ITSELLEEN astrologinen kartta? Omaa elinkaartaan vasten olisi ehkä mahdollista arvioida karttojen luotettavuutta. Vai onko jollakulla jo todellista kokemusta muista kuin naistenlehtien kahvipöydän ääressä laadituista horoskoopeista? Never say never ennen kuin on itse kokeillut.

Related Posts with Thumbnails