Eläintarhassa

En tiedä, miten koko kesä onkin mennyt niin, että emme ole selvinneet tenavien kanssa eläintarhaan. Eilen J alkoi jostakin syystä puhua taukoamatta siitä, miten "huomenna mennään eläintarhaan" ja kun totesin, että mitään erityistä syytä olla menemättä ei ole, niin eläintarhaan tänään mentiin.

Tallinnan eläintarha on pinta-alaltaan tolkuttoman suuri, joten pienen ihmisen kanssa täytyy hieman miettiä, missä käy. Me kävimme kurkistamassa Lasten eläintarha -alueen ja apinat, jotka J välttämättä halusi nähdä. Oli aika jännä seurata, mikä kaksivuotiasta eläintarhassa kiinnostaa. Jostakin hän oli saanut päähänsä, että apinoita pitää nähdä, ja kaikki muu olikin sitten aika toissijaista.

Lasten eläintarhan alueella pääsi silittämään ja ruokkimaan hillittömän ylipainoisiksi paisuneita vuohia ja muita pienempiä lemmikkejä. Apinat nähtiin, samaten päiväunilla lötköttelevä leijona sekä hyvin monta "pikku pukki bää-bäätä".

Huippuhetki taisi J:lle kuitenkin olla se, kun pääsi ajamaan junalla. Eläintarhan Rocca al Maren puoleisen sisäänkäynnin lähettyvillä kun tosiaan on pieni leikkijunarata, johon pääsee 25 kruunulla kaksi kierrosta ajamaan. K:kin sattui heräämään sopivasti, joten siellä kökötimme pikku veturissa kaikki kolme ja J käänteli tohkeissaan rattia. Varsinaisesti junan liikkumisesta vastasi tietysti eläintarhan ystävällinen setä. Minä yritin kuvata tilannetta kännykkäkameralla K sylissäni, tuotokset alla. Veturin mittaristo oli aika hellyttävä.





Sisäänkäynnin liepeillä on myös hauskat isot ZOO-kirjaimet, joiden luona kaikki kävijät tietysti kuvauttavat itsensä. Kivisen karhunkin päälle J:n piti päästä. Taustalla näkyvä neuvostohenkinen betonitötterö on lipunmyyntikioski.






Tämä viikonloppu on muuten Viron koululaisten viimeinen vapaa viikonloppu ennen koulujen alkua. Opintielle lähdetään täällä aina syyskuun 1. päivä. Tarkusepäev, viisaudenpäivä, siis lähestyy aapisten jakamisineen, kukkakimppuineen ja kakkukesteineen.