maanantai 30. marraskuuta 2009

Mitä joulupöytään Virossa? - Mis süüa jõulude ajal?

Joulu tulla jolkottaa ja olemme jo alkaneet miettiä, mitä tämänvuotisessa joulupöydässämme on tarjolla. Haluaisimme, että siellä olisi tuttujen jouluherkkujen lisäksi jotakin virolaista.

Mikäli olemme ymmärtäneet oikein, ehkä kaikkein perinteisin täkäläinen jouluruoka on verivorst, verimakkara. Emme ole koskaan sitä syöneet, mutta kuvausten mukaan se vaikuttaa olevan kovin samanlaista kuin Suomessa syötävä mustamakkara. Luultavasti ainakin tätä meillä jouluaattona syödään. Eilisessä postauksessani parjaamassani Õhtulehdessä sattui olemaan suuri verivorst-testi, joka toiminee meillä makkaravalinnan suuntaviivojen antajana.

Lugupeetud Eesti lugejad (ja toki kaikki muutkin), mitä te suosittelisitte joulupöytäämme, jotta saataisiin aitoja virolaisia makuelämyksiä ja mistä näitä herkkuja kannattaisi hankkia? Entä makeiden herkkujen puoli: minkälaisia kakkuja ja leivonnaisia virolaiset joulun aikaan nauttivat?

****

Hee, tuli noista otsikon vironkielisistä sanoista mieleeni eläintarhakäyntini, jolloin törmäsin sanaan, jossa luultavasti on eniten ä:n ja ö:n pisteitä, mitä olen koskaan nähnyt. Kyseessä oli erään hyeenalajin vironkielinen nimi, joka oli "vööthüään". Pilkut vilistivät ensivilkaisulla silmissä niin, että piti tosissaan tavata, mitä kyltissä lukee. Siistiä!

14 kommenttia:

Maris kirjoitti...

Virolainen jouluruoka, hmm. No verimakkara tosiaan kuuluu jouluun. Itse en siitä tykkää (koska olen nähnyt miten sitä tehdään), mutta suomalainen avokki on vetänyt sitä ihan innoissaan. Puolukkahilloa tarjotaan kai sen lisukkeeksi.

Sianliha (uunissa paistettuna) ja perunat on sellainen peruspääruoka.

Lisukkeina meillä on ollut esim. marinoitua kurpitsaa ja kurkkua. Sekä paistettua hapankaalia ja sylttyä.

Jälkiruokana on perinteisesti pipareita. Mandariinitkin kuuluvat mielestäni vahvasti jouluun. Muita erikoisempia jouluruokia ei nyt tule mieleen. Niin ja hehkuviiniä! Esim. Tulipunane Talleke oli muistaakseni hyvää ja oikein vahvaa :)

Lauri kirjoitti...

Seapraad, keedetud kartulid, verivorst, praekapsas või hapukapsas, marineeritud kõrvits, pohlamoos, mandariinid, piparkoogid.
Külm pits viina, või kaks. Tumedat õlut ka ehk veel.

S kirjoitti...

Maris, lohdullista kuulla, että joku virolainen ei tykkää verivorstista :) Enpä minäkään syö ikinä perisuomalaisia lanttulaatikkoja tai lipeäkaloja. Kiitos eritoten hehkuviinivinkistä, vaikka itselläni sattuneesta syystä ovat vahvat tuotteet pannassa.

Lauri, aitäh sinule! Jõulude peolaud võiks olla nagu Saksa Baieri oma, aga just Saksast vist hästi palju traditsioone ongi pärit. Kõrvits meiele ei meeldi aga muide oligi sinul pakkuda selge, valmis menüü!

Tiina L. kirjoitti...

No juu, johan tuolla yllä tulikin se perinteinen joulupöperö, jota olisin itse tarjonnut:

- verivorst (paista pekoniin kierrettynä, on hyvää, on on!)
- puolukkahillo
- seapraad eli possua uunista
- hapukapsas eli hapankaali.

Ja jälkiruuaksi piparit.

Että osaakin olla tylsää, vai?

Mutta hei, mitä se Suomen jouluateria on, kuin ihan samanlainen lyhyt lista niitä asioita, jotka tekevät joulun:

- kinkku (sinappihuntu, tietenkin)
- laatikot (lanttu, peruna ja porkkana)
- purkkiherneitä
- jokunen kuiva luumu liotettuna
- rosolli + punainen kastike
- ruskea kastike

Eli yhtä lailla meillä Suomessa -- tai teillä Suomessa -- on joulun maut kovin simppeleitä ja ehkä siksi juuri aitoja.

**** vaipuu juuri aatoksiinsa ja unelmoi siitä kunnon harmaasuolatusta ISOSTA joulukinkusta... ***

Anonyymi kirjoitti...

Sanoista tuli mieleeni. Oletko törmännyt tähän viron kieliseen sanaan: jäääär?

S kirjoitti...

Purkkiherneet ovat sellainen asia, joita meidän perheen pöytään tulee vain minun kuolleen ruumiini yli :D

Suomalainen joulupöytä on sellainen kuin se on. Siihen on niin tottunut, että eipä siitä eksotiikkaa osaa kaivaa. Minun on kyllä pakko tunnustaa, että suurin osa jouluruuista on sellaisia, että voisin jättää ne syömättä (sori äiti!) ja korvata ne ihan muulla. Joulun makeat herkut sen sijaan maistuvat ongelmitta ja esimerkiksi ilman luumuhillolla täytettyjä joulutorttuja on hankala kuvitella selviävänsä pyhistä.

Huikea ä-sana sinulla! Ei ollut tullut aiemmin vastaan. Tarkoittaako se nyt sitten jään reunaa, jään äärtä? Ja eikö siihen viron kielessä oikeasti tule mitään yhdysmerkkiä väliin sanan rajojen hahmottamista helpottamaan?

Lauri kirjoitti...

Ma ei tea kas soomlastel on probleeme, kuna keel on väga lähedane, aga inglased-ameeriklased vigastavad ennem keelt, kui suudavad välja lausuda sõnad nagu: "veoauto", "õueala" jne. 4 eri täishäälikut järjest on indoeurooplastele liiga raske, he he

S kirjoitti...

Soomlastel pole probleeme täishäälikutega, näiteks just "veoauto" on meie jaoks lihtne sõna. Üks näite soome keele täishäälikutest on sõna "hääyöaie", mis on küll tõesti naljakas! Ära küsi, mis see tähendab, seda ma ei oska eesti keeles seletada! :D

Probleem on ainult see "õ", mis on väga raske. Meie oleme nagu Saaremaa inimesed ja tahame öelda "ö".

T kirjoitti...

Saaremaa poissil vedas tüdrukuga tantsupeol ja said üheskoos koduteele... noh, tüdruk küsis poissi nime ja sai vastuseks "T..t..t..t..tt..TÖNIS."
"Noh mis see selline nimi ongi?"
"Kurat, emme andis..."

Lauri kirjoitti...

hääyöaie = pulmaöökavatsus

peaks olema

pulmaööplaan ka võib-olla

S kirjoitti...

Lauri, aitäh, pulmaöökavatsus on kindlasti õige. Pulmaööplaan pole pole minu meelest täpselt sama asi.

T, ma teadsin et kirjutad selle nalja siia!

Eva kirjoitti...

Minä palaisin noihin jouluruokiin, ja suosittelisin paistettua hapankaalia (praekapsas). Suomalaisen on sitä helpoin valmistaa, kun ostaa valmiin säilykkeen, niitä on joulun aikaan tarjolla eri sortteja.

Huom! Praekapsas eroaa tavallisesta hapankaalista siinä, että sitä on haudutettu sianläskin kanssa, se on ihanan pehmeää ja ilmeisesti myös rasvaista.

Olen huomannut, että praekapsas maistuu myös Suomesta kylään tulleille keltanokillekin. Se sopii lisäkkeeksi niin sianlihalle (jopa suomalaiselle kinkulle!) kuin verimakkaralle. Virolainen verimakkara muistuttaa kyllä välillä enemmän suomalaista ryynimakkaraa, mustassa makkarassa ei ole ainakaan niin paljon ohraryynejä..

S kirjoitti...

Juu, praekapsasta olemme mekin muutaman kerran syöneet. Ekalla kerralla kävi tyypillinen aloittelijamoka, eli emme tajunneet sen olevan rasvainen versio ja ihmettelimme, miten hapankaali vaikutti lautasella niin omituiselta. Myöhemmin sitten luettiin purkin kylkeä tarkemmin ja viisastuttiin vahingosta. Mutta juu, sitä voisi joulupöydässä ollakin.

Eva kirjoitti...

Tietysti lämmitettynä...

Related Posts with Thumbnails