Nyt pitäisi hankkia jokin selkokielinen opus, jossa esitellään näillä leveysasteilla kasvavat puut. J on nimittäin innostunut tutkimaan puita ja minä olen helisemässä, kun hikisesti tunnistan tavallisimmat kuuset ja koivut. Tallinnassa kasvaa sen verran paljon erilaisia jalopuita, että minulla ei ole niistä hajuakaan. Senpä takia lasten kanssa ulkoillessa pitää kiihdyttää kävelytahtia aina minkälie-jalavien kohdalla ja tähdätä rauhallisempi kävelyvauhti vaikkapa pihlajan kohdille.
Kaksivuotiaan oppimisinto ja -kyky on kyllä melkoinen. Kun olin pari kertaa esitellyt pojalle tammen ja vaahteran lehdet, hän muisti ne seuraavalla kerralla epäröimättä.
Ja sitten puisevaan aiheeseen liittyvä loppukevennys:
Arvostettu ja kunnioitettu metsätalousinsinööri jäi eläkkeelle. Hän oli tehnyt hommansa hyvin ja työkaverit jäivät häntä lämmöllä ajattelemaan.
Yhtä asiaa kollegat kuitenkin kummastelivat. Joka aamu, kun metsätalousinsinööri oli tullut töihin, hän oli ensimmäiseksi kurkistanut kirjoituspöytänsä kirjoitusalustan alle.
Kun metsätalousinsinööri oli saanut huoneensa tyhjennettyä, kollegat päättivät käydä katsomassa, mitä kirjoitusalustan alla oli.
Ja selvisihän se.
Keltaisessa tarralapussa luki "Kuusi - lyhyet neulaset. Mänty - pitkät neulaset."
Että näin. Terveiset kaikille pölkkyopiston käyneille! ;)
3 kommenttia:
Tiedän tunteen, eikä siihen tarvita edes kaksivuotiasta rinnalle. On noloa kun vaeltaa Viron luonnossa ja sitten huomaa koko ajan pohtivansa, että mikäköhän se tuokin on.
Yritin siis aamutuimaan hieman hakea googlesta tietoa Viron puista.
Ensimmäinen linkki löytyi otsikolla Eesti puud ja põõsad ja on seuraava:
http://www.slideshare.net/helina20/eesti-puud-ja-psad
Siitä löytää yleisimmät puut ja pensaat - viron kielellä. Sitten pitää taas vähän tsempata ja etsiä suomenkieliset vastineet. Osa on selvää kuin pläkki haab on haapa, saar on saarni jne.
Linkistä puuttuu kuitenkin hiemankin harvinaisemmat jalopuut kuten vaikkapa hevoskastanja.
Sitten löysin tällaisenkin tiedon: Apollo-kirjakaupassa Solaris-keskuksessa esitellään 12.10 (tänä vuonna?) Metsaelu aabits -niminen kirja. Siitä lisää tietoa: http://www.rmk.ee/teemad/metsakool/ppematerjalid/metsaelu-aabits
Jos minä olisin sinä lähtisin vierailulle johonkin arboretumiin, esimerkiksi Tallinnan kasvitieteelliseen puutarhaan. Uskoisin että siellä on puut kyltitetty. Ja sitten vain opiskelemaan!
Puut ovat vielä helppoja. Odota aikaa jolloin pienet lintuset alkavat jälkikasvua kiinnostamaan. Siinä sitten mietit että miltä näyttää pähkinähakkeli ja onko se pökkelöpesijä vai ei.
Ei ole helppoa olla Luonto-Uuno. Maailma on täynnä ihmetyksen aiheita. Ehkä olisi kannattanut hieman skarpata koulun bilsantunneilla.
Ai niin, ettei tule väärinkäsitystä - pohdin edellisessä sitä että MINUN olisi ehkä kannattanut skarpata bilsantunneilla.
Oivaa, kiitos näistä tiedoista! Kyllä voisin jonkin vironkielisen opuksen hankkia, niin tulisi samalla opeteltua täkäläiset nimet.
Ja kuule, täällä on todellakin toinen, jonka pitäisi kerrata koulun biologia ihan sieltä kolmannelta luokalta lähtien.
Lähetä kommentti