Tunnustan. Minä olen ollut yleensä ensimmäisenä rivissä arvostelemassa kaikenlaisia amerikkalaisia hapatuksia, kuten halloweenin viettoa.
Olen edelleen sitä mieltä, että Suomessa ja Virossa riittää omiakin juhlapyhiä, eikä jokaista vierasperäistä juhlaa tarvitse kopioida.
Mutta kun nyt Amerikan mantereella olemme, joudun taas nöyrtymään ehdottomuuksissani ja toteamaan, että onhan halloweenia (tänä vuonna 29.10.) juhlittava, varsinkin, kun kaikki lapsista vanhuksiin tuntuvat olevan siitä vilpittömän innoissaan.
Olin aiemmin kuvitellut, että vain ohitamme juhlan jotenkin, mutta ei se ole mahdollista. Halloween on täällä aivan kaikkialla ja suurempana kuin mikään Suomessa tai Virossa kokemani jouluun tai muuhun suureen juhlapyhään liittyvä valmistautuminen.
Ihmiset ovat alkaneet koristaa kotejaan ja pihojaan asiaankuuluvin hämähäkinseitti-, hautakivi-, vampyyri-, kummitus- ja kurpitsakoristein. Kaupat notkuvat kaikkea mahdollista halloweeniin liittyvää. Katukuva alkaa värjäytyä halloween-rekvisiitasta oranssiksi ja mustaksi.
Me kävimme sunnuntaina ensimmäistä kertaa pumpkin patch -nimisellä leikkipaikalla, joita on halloweenin aikaan siellä täällä. Pumpkin patch voi olla esimerkiksi parkkipaikalle luotu alue, jossa on kurpitsalabyrinttejä, heinäpaalisokkeloita, pomppulinnoja, kummituslinnoja ja lemmikkieläimiä silitettäväksi. Mitä lienee onkaan kymmenillä muilla patcheilla, joita lähikaupungeissa tulevien viikkojen aikana on.
Olen vielä halloween-aloittelija, mutta oletan, että kaikista pumpkin patcheista voi ostaa kurpitsoita mukaan kotiin. Näin oli ainakin siellä, missä me kävimme. Ylemmästä kuvasta voi nähdä, että kurpitsoita oli kaikenkokoisia ja hinnat olivat parista dollarista yli 20 dollariin.
T osti meille eilen jopa kurpitsankaiverrustyökalut, joten lähiviikkoina meidän verannallamme palanee hyvin luovasti kaiverrettuja kurpitsalyhtyjä. Ensimmäiset söpöt minikurpitsat ovat jo koristeena ikkunalaudalla.
8 kommenttia:
Jos haluat olla erilainen...
http://imgur.com/gallery/08xPU
Niin sitä ihminen oppii :). Amerikka kokonaisuudessaan on aihe, joka saa suomalaiset ärtyneeksi, mutta sitten kun saa itse maistaa amerikanherkkua, niin sitten se mielikin muuttuu suvaitsevammaksi. Kun asuu ja elää, niin sitä näkee ja kokee uudella tavalla asioita ja ilmiöitä. Joku suomalainen sanoi kerran amerikkalaisten tärkeintä juhlaa, Thanksgivingiä, turhaksi hömpötykseksi. Että näinkin.
-etelän asukki
U, ooh, nuo olivat näyttävät! Luultavasti minä tyydyn vain liimailemaan kurpitsoihin valmiita koristetarroja.
Etelän asukki, juuri näin. Pitäisikin rustata jossakin kohtaa oma postaus aiheesta, miksi Amerikka ärsyttää niin paljon. Kyllä täällä ärsyttää edelleen monikin asia (kuten missä tahansa muussakin maassa), mutta harmin aiheet ovat nyt jo hieman perustellumpia eikä vain "amerikkalaiset on dorkia" -huutelua.
Thanksgiving-huomio oli erittäin osuva. Ihan sama kuin haistattelisi suomalaisten joululle tai juhannukselle.
Amerikoissa en ole ikinä käynyt, mutta nyt kun kollegoina on kymmenittäin USA:laisia, voin jotain uskaltaa sanoakin heikäläisistä.
Noista juhlapyhistä: ei minua haittaa yhtään, jos joku ei ole kuullut juhannuksesta. Mutta olen havaitsevinani hienoista loukkaantumista, kun (tänäkin vuonna) kysyin, että anteeksi minkäs takia sitä Thanksgivingia nyt vietetäänkään. Jostain syystä se aina vaan katoaa päästäni. Minua myös pidettiin ihan urpona, kun vastasin, että "I'm not that interested in baseball", kun tiedusteltiin, tulenko katsomaan Super Bowlia...
Pointtini siis on siinä, että moni amerikkalainen olettaa sen oman maailman olevan tuttu koko universumille. Eihän se ole, etenkään jos ei esim katso televisiota tai seuraa urheilua tms. tai ei vain ole kiinnostunut. Tätä on tosi vaikeata selittää, mutta kirjoita ihmeessä tuosta ärsyttämisestä, taatusti löydän kommentoitavaa ;)
No, kyllähän täällä Suomessakin kovaan ääneen vaaditaan, että täällä asuvien ulkomaan elävien pitäisi osata elää "maassa maan tavalla", joten ottakaa nyt ihmeessä irti kaikki mahdolliset kokemukset kun kerran olette siellä. Ja laittakaa ihmeessä näytillle myös kuvat luovista kurpitsakaiverruksistanne! T Jäkestä
Olisi ihan kiva tietää miten se "hienoinen ärtymys" ja "urpona pitäminen" on esiintynyt. Minulla taas on kollegoina ihan sadoittain amerikkalaisia, enkä ole koskaan havainnut vastaavaa.
Suomalaiset jaksavat kyllä esittää omaa paremmuuttaan juurikin amerikkalaisten juhlapyhiä halveksimalla. Vaikka samaan aikaan ihannoivat kaikkea amerikkalaisuutta eivätkä katso televisiostakaan mitään muuta.
On sekyllä kumma...
Niinhän se taitaa olla, että toisten juhlapyhiä osataan ihmetellä puolin ja toisin. Sitten on onneksi niitä, jotka suhtautuvat asiallisesti ja jakavat mielellään kulttuuritietouttaan, Atlantin kummallakin puolen.
Kurpitsa on hauska vihannes. Itse olen tyytyväinen, että saan olla Amerikassa näinä kurpitsa-aikoina.
Ensinnäkin: pahoitteluni, kun viimeisimpiin kommentteihin vastaamiseni on kestänyt. Olen muuten huomannut, että kommentteihin vastaaminen on usein paljon hartaamman miettimisen takana kuin varsinaisten postausten kirjoittaminen. Minulla on olo, että jos joku lukija on vaivautunut tänne jotakin kirjoittamaan, minun pitäisi pystyä ajatuksella hänelle jotakin vastaamaan. Sitten rima nousee nousemistaan ja ajattelen, että ehkä huomenna minulla on johonkin kommenttiin jokin valtavan syvällinen kanta. Se vain toteutuu valitettavan harvoin :-P
madjaarienmailla, minä en ole törmännyt vielä kovin räikeästi tuohon maailman napa -oletukseen. Se johtuu varmasti osin asuinpaikastamme: Piilaaksossa syntyperäisen amerikkalaisen kohtaaminen on kuin neulan etsimistä heinäsuovasta.
Enemmänkin kohtaa vain silkkaa tietämättömyyttä. Ja sitäkin alkaa sietää päivä päivältä enemmän, kun käsittää paremmin tämän maan valtavan koon. Ihan kuten missä tahansa maailmassa, myös täkäläisten elämä pyörii samoissa nurkissa, paikallisten asioiden äärellä. Eipä kalifornialainen jatkuvasti mieti, mitäs ne Baltian maat olivatkaan tai onko Hollanti Suomen naapurimaa.
T, kyllä, juuri tuohon täytyy pyrkiä!
Anonyymi, erittäin hyvä pointti tuo ristiriitaisuus. Ei kai se amerikkalaisuus läpeensä paha asia voi olla, kun keskiverto-suomalaisenkin elämässä se näkyy lukemattomilla tavoilla.
Elina, kyllä vain, ihmettelemistä riittää loputtomiin. Jos nyt Amerikka tulee tutummaksi, niin vielä on suurin osa maailmaa kummasteltavana. Jospa tässä jotain elämänsä aikana oppisi ymmärtämään.
Ja samaa mieltä, tämän kurpitsahuuman kokeminen on hauskaa. Juhlan vire on hyvin positiivinen - vaikka tietysti umpikaupallinen. Mutta sitä vastaan on immigrantin ihan turha järmätä.
Lähetä kommentti