Nyt on halloween juhlittu. Kylläpä olikin pienemmille ja isommille ihmisille kokemusta kerrakseen.
Lasten päivän ensimmäinen trick or treat -kierros oli työpaikalla, jossa lapset pääsivät kiertämään vanhempiensa työmaalla ja nappaamaan karkkeja siellä täällä odottavista herkkukulhoista.
Kotimatkalla oli pysähdyttävä ihmettelemään muutaman korttelin päähän kotoa noussutta väliaikaista hautausmaata.
Illalla seitsemältä kokoonnuimme naapuruston kanssa pihalle ja lähdimme kiertämään taloyhtiön ovelta ovelle. Monilla ovilla paloivat kurpitsalyhdyt tai muut valot merkiksi siitä, että pienet halloween-juhlijat olivat tervetulleita koputtamaan ovelle.
J:llä ja K:lla kesti yhden ovenkäynnin verran tajuta, mikä on homman nimi. Sen jälkeen kumpikin juoksivat innosta hihkuen porukan mukana ovelta toiselle.
K äityi puhumaan englantia tosissaan ja kannusti joukkoa "kamoon, letkou"-huudahduksilla. Äiti pyyhki liikutuksen kyyneliä, kun tytär painoi hämähäkkipuvussaan karkkikassi olalla portaita ylös isompien perässä ja muisti aina vilkuttaa karkkien antajille "bye-bye".
Oli kovasti tunnelmallista ja hauskaa mennä porukalla taskulamppujen valossa pitkin pihoja. Kamerakin oli matkassa, mutta kuvasaalis jäi pimeässä ja lapsenvahdinnantäyteisessä seikkailussa kovin köyhäksi.
Tuossa ylempänä olevassa kuvassa J tyhjentää terveelliseksi iltapalaksi karkkikierroksensa saalista. Karkin suhteen tilanne on nyt sama kuin Suomessa joulun jälkeen: kaikki kaapit ovat makeaa täynnä ja ihmiset kantavat halloween-herkkuja työpaikoille syötäväksi, jossa kaikki valittavat, kuinka paljon kaikilla on karkkia.
Kurpitsa-aiheisten blogipostausten kulta-aika päättynee nyt tähän. Alamme vähitellen kääntää katsetta kohti marraskuun lopun kiitospäivää. Kaupassa huomasin tänään, että pakastinaltaat olivat täynnä kalkkunoita ja altaiden vieressä myytiin suuria folio-uunivuokia. Me pääsemme iloksemme viettämään kiitospäivää amerikkalaisen perheen luokse, joten luvassa on autenttisia kokemuksia. Pysykää langoilla!
5 kommenttia:
Piti jo aiemmin kysyä, että mitä tapahtuu jos lapsi hihkaisee: Trick or treat -- ja saa vastaukseksi: Trick, thank you. Noituvatko nämä pienet yön kulkijat sitten Mr. or Mrs. Scroogen?
Heh, ihanalta kuulosti teidän Halloween-juhlinnat. Vaikka minä kyllä en ymmärrä mitä valittamista on siinä, jos kaapit ovat täynnä makeaa. Sehän on tavoitetila! ;-) Karkkia, karkkia, enemmän karkkia, toivoo T Jäkestä.
Kokeilitteko tätä?
http://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=_YQpbzQ6gzs
Vanhemmat ovat julmia... :D
Tiina, erittäin hyvä kysymys! Minun täytyy ottaa asia puheeksi leikkipuistoneuvostossa ja kysyä paikallisilta.
T, rajansa kaikella. Siinä kohtaa kun on syönyt yhteen menoon 10 mini Twix-patukkaa ja ainakin 5 pientä M&M's-pussia pitää todeta, että homma on riistäytynyt käsistä :)
U, apua, eiii! En pystynyt katsomaan kuin puoleen väliin. Tuo oli julmaa!
:D Viimeisenä on ihan mahtavat veljekset, jotka toruvat äitiä ja sanovat, että nyt äidin maha tulee kipeäksi.
Lähetä kommentti