maanantai 4. helmikuuta 2013

No joo joo!

Aviomies on viime aikoina huomautellut minulle, että blogissa on ollut kovin hiljaista. Piparkakkupostauksesta pitäisi kuulemma päästä vähän eteenpäin. 

Koetan palailla pikkuhiljaa langoille. Otetaan vaikka sesonkileivonnainen kerrallaan. Viimeksi oli piparkakut, ja nyt onkin jo runebergintorttujen aika. Ja pian syödäänkin laskiaispullia. 

Ooh, kerronpa muuten heti, kun muistan: marraskuussa 2009 kerroin teille upeasta, mutta kurjassa kunnossa olevasta talosta, jonka haaveilin ostavani. 

Viikonloppuna ajoin siitä ohi ja se oli kunnostettu! Se on mielettömän kaunis! Argh! Nappaan kuvan joskus, kunhan satun siellä päin liikkumaan. 

Missä ne mesenaatit nyt ovat, joiden kanssa piti taloa ostaa, häh?!

7 kommenttia:

Suski kirjoitti...

Tervetuloa takaisin langoille! =) Hitsi, minähän oon ihan tuon talon lähistöllä pyörinyt Tallinnassa asuessani, mutta en ole siitä ohi koskaan kulkenut. Työpaikka oli ihan tuossa lähellä ja käyttämäni ilusalong oli myös melkein vieressä. On kyllä hieno talo!

Anonyymi kirjoitti...

Hei!
Kiva kun olet palannut takaisin. Loppuu tämä minunkin "pakonomainen" kyttääminen, että joko joko! :)
t. Heidi

Tiina Linkama kirjoitti...

Odotellaan!!!!

S kirjoitti...

Langoilla ollaan, mutta ei mitenkään kovin reteällä vauhdilla. Kiitos silti kannustuksesta!

Anonyymi kirjoitti...

Hei,
eilen odottelin ratikkaa Poskan pysäkillä ja ihailin "sitku-talosi" uutta loistoa.
Mietin, oletko jo sen huomannut. Ja olit...
Kiva, että olet taas palannut blogin pariin.

Terveisin Ulla
(viikonlopputallinnalainen)

S kirjoitti...

Ulla, huh, aavemaista, että joku lukija ajattelee blogiani ratikkapysäkillä! Edelleen järkyttää huomata, että täällä käy joku lukemassakin.

Kiva on taas blogata. Tahti tulee olemaan satunnaisen epäsatunnainen.

Anonyymi kirjoitti...

Hei,
tarkoitukseni ei ollut järkyttää kommentillani ;-)
Meillä on ollut kakkoskoti Tallinnassa vuodesta 2009 ja olen seurannut blogiasi varmaan jo siitä lähtien vaikken ole kommentoinutkaan.
Kiva on lukea havaintojasi, kun itsekin on siirtynyt satunnaisen kävijän roolista osa-aikaiseksi asujaksi. Muutaman vuoden kuluttua voimme toivottavasti oleskella Tallinnassa enemmänkin, kun työelämän saa jättää taakseen.
Meillä on melko tarkkaan 20 vuoden kokemus Virossa reissaamisesta, paljon on kierretty Viroa ja muita Baltian maita.
Vuodet vierivät vain niin käsittämättömän nopeasti: hetken aikaa sitten reissattiin laivalla pikkupoikien kanssa pallomeren reunalla aikaa kuluttaen, nyt kuopuskin alkaa olla täysi-ikäinen.
terveisin Ulla

Related Posts with Thumbnails