tiistai 29. heinäkuuta 2008

Ei voittoa - ingen vinst




Nyt lupaamani raaputusarpa-postaus.

Mistään arvoista ei oikeasti ole kyse, vaan tallinnalaisista parkkilipuista. Ensikohtaamiseni lappusten kanssa oli hämmentävä. Sitten vain kiltisti tavaamaan käyttöohjetta lapun toiselta puolelta ja vilkuilemaan muina miehinä, mitä muut parkkipaikalle tulleet tekevät. Selvisihän se systeemi -tai ainakaan sakkoja ei tullut.

Mitä siis tehdä, jos saapuu parkkipaikalle, jossa ei ole suomalaiselle tuttua lippuautomaattia? Alueen jollakin reunalla on kioski, josta mennään ostamaan myyjätädiltä parkkilipulta niin pitkäksi ajaksi kuin tarve vaatii. Voi olla, että täti ei puhu mitään osaamaasi kieltä, joten sitten vain eleet käyttöön. Lippuja tulee kouraan eri arvoisia ja eri määriä sen mukaan, miten pitkään pysäköi. Sitten lipuista pitää raaputtaa Ässä-arvan tavoin esiin päivä, kuukausi, vuosi, tunnit ja minuutit sen mukaan, milloin on parkkipaikalle tullut. Minulle ei ole valjennut, pitääkö raaputusurakka tehdä kaikille saamilleen lipuille vai riittääkö, jos sen tekee vain yhteen esimerkiksi kolmesta lipusta. Olen raaputtanut tunnollisesti kaikista.

Raaputetut liput ikkunalaudalle ja kõik on korras, kaikki kunnossa.

Täysin mahdollista on, että olen ymmärtänyt koko jutun ihan väärin ja nyt joku asian paremmin tunteva kierii naurusta lattialla...

3 kommenttia:

Helena kirjoitti...

Kiva jos viihdyt blogini sivuilla. Hauskaa on myös lukea kokemuksistanne siellä Virossa.

Anonyymi kirjoitti...

Juu, kyllä ne kaikki pitää raaputtaa, koska muuten ne ovat ns. käyttämättömiä. Arpoja voi ostaa nipun autoon valmiiksi ja sitten rapsutella niitä aina tarvittaessa oikean summan verran.

Näin olen asian itse ainakin ymmärtänyt,jos olen ihan hakusessa, niin toivottavasti joku joskus oikaisee...

S kirjoitti...

Melina: tervetuloa sivuille!

Anonyymi: Äh, tietysti olet oikeassa, onhan ne on raaputettava, eihän siinä olisi muuten tosiaan mitään mieltä. Ja täytyypä ostaa läjä lippuja autoon.

Related Posts with Thumbnails