Jalometallia vain kolisee niskaan, kun suomalaiset laittavat jyvän kohdilleen. Loistava aamupäivä kisamenestyksen puolesta. Trap on aivan sietämättömän jännittävää katsottavaa. Uskomaton pää pitää noilla ammattilaisilla olla.
Minun verenpainelukemani puolestaan kävivät pelottavan punaisella, kun telkkarista ei kuulunut ääntä ja naisten trap oli käynnissä. Eikä kuulu vieläkään. Luultavasti ongelmaa ratkomaan tarvitaan yksi töissä oleva aviomies.
Kisaveikkaus on edelleen täydessä käynnissä (ks. postaus pari pykälää alempaa). Veikkaajia on tähän mennessä kokonaista kolme, joten vielä on täydet mahdollisuudet hoitaa herkkupotti kotiin. Keskiviikkoon asti saa veikata. Ja tiedoksi jo veikanneille ja muillekin: lahjomaton tuomaristo on armoton, omaa veikkausta ei saa muuttaa. Julmaa? Ehkä, mutta niin on urheilukin ;)
Eilen illalla tapahtui jotakin täysin odottamatonta. Minuun iski virkkausinto. Kännykkäni tarvitsi suojapussin ja totesin, että ehkä juuri sellaisen yksinkertaisen pötkön osaisin tehdä. Onnistuihan se, ja oli itse asiassa aika kivaa. Askartelin vielä tänä aamuna siihen ympyrän koristeeksi. Kuvassa on tämä ponnistusteni liikuttava tulos. Juu, saa nauraa. Jos en ole pullantuoksuinen kotiäiti, niin en ole kyllä kovin taitava missään käsityöjutuissakaan. Mutta tämä oli niin hauskaa, että voisi ehkä jotain pientä tehdä lisääkin. Lankaa mulla oli kotona tasan noita kahta erilaista, joten värit sitten olivat nuo, sammalenvihreä ja pörrölangan vaaleanpunainen.
Minulta olivat täysin unohtuneet, mitä olivatkaan kiinteät silmukat, pylväät, puolipylväät ja muut. Aivan huippu apuneuvo oli netistä löytämäni Viivin virkkausnetti, jossa oikein videopätkien kanssa näytettiin, mikä on mitäkin. Äkkiähän nuo palautuvat mieleen, kun vähän vilkaisee.
No niin, nyt se olympiavoittaja puhuu telkkarissa enkä minä kuule mitään. Grr!
8 kommenttia:
Sinustahan nyt ihan kotihengetär on tullut.
Olen hieman huolestunut itsekin, mutta ehkä tämä tästä vielä palautuu entiselleen :) Pullaa en ole kyllä vielä ryhtynyt leipomaan.
Ehkä sille Viivillä on joku leipomisnettikin?
Hih.. luin hieman hätäisesti tuon blogin alun, ja kuvittelin että veikkauksia otetaan vastaan kuvassa olevasta esineestä.. :) Valehtelijoiden klubi voisi saada tuostakin liikuttavan hienosta pikku kätösten tuotteesta vaikka mitä veikkauksia. Hyvää työtä! Taisit saada koukuttavan harrastuksen.
Time to go to work..
Anonyymille: Ei, eipä ole Viivillä leipomisnettiä. Edetään nyt asia kerrallaan :)
Anonyymille 2: Virkkasin eilen illalla vielä tuon pussin toiselle puolelle pienen taskun, jossa pidetään kännykän näytön puhdistukseen tarkoitettua liinaa. Ja ootas kun laitan kuvan, mitä olen tänään saanut aikaan! Hellyttävät ala-astetasoiset askartelut sen kuin jatkuvat. (We won't stop 'til we find underpants...)
Mulle tuli toi virkkausbuumi viime talvena. Virkkasinki silloin aika paljon, mut mitää en saanu valmiiks ku alotin niin isoista töistä. Nyt mulla on kassillinen keskeneräisiä virkkaustöitä kotona :). Täytyy varmaan tänä talvena ees joku niistä saada valmiiks.
-Jenni-
Äitiyden myötä sitä löytää ihan uusia puolia itsestään :)
T: S Espoosta
Jenni: Ihan totta, isot työt jäävät helposti kesken ja siksi koetankin tehdä näitä pieniä. Tuntuu, että saisi paljonkin aikaan, kun virkkaa pyöreitä lasinalusia :) Iske vain siihen kassiin kiinni, eiköhän sieltä jotain valmistu!
S: Jep, pistetään hormonien piikkiin :) Haaveilen, että osaisin tehdä lapselleni vaikka jotkut töppöset, mutta vielä ei taidot riitä. Ehkä myöhemmin.
Lähetä kommentti