Tuli talvihalla - ja turkit

Tallinnassa herättiin aamulla komeaan kahdeksan asteen pakkaseen. Lunta täällä ei ole yhtään, mutta onneksi siis kuiva sää.

Kaupungilla pyöriessä kylmän sään havaitsi siitä, että katukuvaan olivat tulleet turkikset. En ole Suomessa nähnyt vuoden aikana niin paljon turkkeja kuin tämän päivän parin tunnin keskustakäynnillä. Oli pitkää ja lyhyttä, minkkiä ja krimiä ja tietysti paljon erilaisia turkispäähineitä sekä -kauluksia. Täällä olisi EVR:llä sprayaamista...

J kulki mukanani kantorepussa (joka on suunnilleen parhaita ostoksia ikinä), ja kiitin Ruskovillan villa-alusvaatteita, joilla pojan saa vuorattua lämpimäksi ilman, että heppu paisuu vaatteiden määrästä pallon muotoiseksi.

Kävin asioimassa Eesti Muusika- ja Teatriakadeemian kirjastossa, kun piti etsiä eräs nuotti. Siellä törmäsin jälleen Viron teknologiaintoilun yhteen hyvään puolen. Sen sijaan, että olisin saanut lompakkoani täyttämään uuden kirjastokortin, ilmeni, että virolaista henkilökorttia voi käyttää kirjastokorttina. Nerokasta! Ajatelkaa, jos Suomessa Kela-kortti voisi toimia bussi- ja raitiovaunulippuna, kirjastokorttina, virallisena henkilöllisyystodistuksena yms.

Musiikki- ja teatterikorkeakoulun yhteydessä toimii myös musiikkitarvikeliike Concerto Grosso. Hyllyissä näkyi olevan myynnissä kaikenlaisia soittimia ja niiden tarvikkeita sekä nuotteja. En tiedä vaikkapa viulun jousien tai trumpettien hintatasoa Suomessa, mutta sellaisia tarvitsevien kannattaa ehkä tarkistaa Viron hinnat.

Oheinen kuva ei liity tämän postauksen asioihin mitenkään, vaan on muistuma jouluaatolta. Silloin törmäsimme Pärnu maanteen varrella olevaan piparkakkunäyttelyyn. Sisälle emme menneet, mutta ikkunan takaan ihailimme mm. kuvassa olevia piparirullaluistimia. Mieleen jäi myös piparkakusta tehty tiejyrä.