Vaikka on asunut ikänsä Venäjän naapurimaassa, vasta Virossa Venäjä ja venäläiset asiat tulevat päivittäin vastaan.
Ensinnäkin venäjän kieltä kuulee joka päivä. Sen osaaminen olisi todellakin avuksi esimerkiksi tilanteissa, jossa asiakaspalvelija ei puhu sanaakaan viroa. Siinä voi toki kysyä, kenen sitä viroa oikein pitäisi osata.
Venäläisiin julkkiksiin ja ilmiöihin törmää aivan eri tavalla vastaan kuin Suomessa. Mainosjulisteissa hymyilevät venäläisen musiikki- ja elokuvamaailmaan supertähdet, joista ei ole koskaan kuullutkaan, mutta jotka luultavasti ovat suurempia staroja kuin voi tajutakaan. Euroviisuvoittaja Dima Bilan (yäk!) muuten tuntuu olevan vähän väliä Virossa keikalla.
Sekä sanoma- että aikakauslehdissä on paljon ja usein juttuja Venäjästä ja venäläisistä. Kiinnostavimpia ovat olleet matkailusivujen jutut venäläisistä matkakohteista. Onhan siellä lääniä, missä käydä, ja hauska onkin lukea paikoista, jotka ovat itselle täysin tuntemattomia. Muistan myös jutun jossakin hyvin, hyvin kaukana Siperiassa olevasta kylästä, jossa asuu virolaisten yhdyskunta ja jossa lapsillekin vielä opetetaan viroa. Osa taisi olla vankileiriläisten jälkeläisiä, osa muutoin sinne päätyneitä.
Eräästä naistenlehdestä jäi mieleen iso juttu Venäjän Paris Hiltonista, 20-vuotiaasta naisesta, joka on Venäjällä julkkis siksi että on julkkis. Naisella on ehtinyt olla jo useampi roimasti häntä iäkkäämpi miljonäärimiesystävä ja kirjankin hän oli toki kirjoittanut. Julkisuuteen hän oli päässyt lähinnä olemalla röyhkeä. Henkilö ja juttu olivat sinällään yhdentekeviä, mutta osoitus siitä, että tavis-suomalaiselle Venäjällä jylläävät ilmiöt ovat vieraita. Amerikkalaisjulkkiksista tietää vaikka mitä, mutta rajanaapurin tähdet ovat tuntemattomia.
Venäläistä ruokaa on tietysti kaupoissa paljon. Maxima-kauppaketju tuntuu olevan erityisesti venäläisasiakkaiden suosima, sillä siellä venäläistuotteiden valikoimat ovat erityisen laajat. Keskustorilta muistan erään liikkeen, jonka oven yläpuolella lukee "makeisia suoraan Pietarista". Joskus menen ja ostan valikoiman pietarilaisia karamellejä.
Ja sitten ovat tietysti itse venäläiset. Vaikka kuinka haluaisin kirjoittaa neutraalisti, niin kuulostaa tylyltä, kun sanon, että heidät tunnistaa katukuvasta helposti. Venäläinen nuori nainen kulkee tänä talvena lyhyessä, kiiltävässä toppatakissa, jossa on turkisreunainen huppu. Jaloissa hänellä on ihonmyötäiset farkut ja pitkät korolliset saappaat. Kyynärtaipeessa roikkuu kultakoristeinen laukku. Kun sanon kyynärtaipeessa, tarkoitan sitä: täällä naiset, olivat sitten venäläisiä tai virolaisia, eivät yleensä roikota laukkua olkapäällä. Autolla korttelin ympäri ajava Sergei on puolestaan pukeutunut mustiin Adidaksen verkkareihin.
Siinä, että venäläiset erottaa katukuvasta, ei ole mitään pahaa, sillä venäläiset ovat kauniisti pukeutuvia ja huoliteltuja. Tosin puistonpenkillä istuvat pahanhajuisimmat spurgut puhuvat hekin venäjää.
****
Muistakaa kisaveikkaus!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti