Kävin eilen hyvin pitkästä aikaa pereklubi.com-nimisellä nettisivulla, joka keskustelufoorumiensa puolesta on erityisesti odottavien äitien suosiossa. Siis samaan tapaan kuin Suomessa on Vauva- ja Kaks plus -lehtien foorumit.
Päädyin tietysti lukemaan keskusteluketjua, jossa kirjoittelevat ne, joilla on laskettu aika tammikuussa. Siellä taivastellaan vaikka mitä ("kuinka usein käyt yön aikana vessassa", "onko verenpaineesi kunnossa", "oletko saanut suonikohjuja"), mutta minun silmääni osui keskustelu siitä, pitäisikö lapselle hankkia uusia vai käytettyjä vaatteita ja tarvikkeita.
En tiedä, onko vain sattumaa, mutta suomalaisessa kaveripiirissäni on jotenkin täysin itsestään selvää, että kaikki kierrättävät lastenvaatteita ja -varusteita. Se on niin tavallista, että sitä ei edes ajattele. Esimerkiksi J:mme vaatteista varmasti 90 prosenttia on käytettyjä. Vaunut, turvakaukalon, kantoliinan, sängyn patjoineen ja ties mitä muuta ostimme kierrätettynä.
Siksi olinkin hämmästynyt, kun virolaisäideistä (tai siis tästä keskustelun otoksesta) yllättävän moni kirjoitti, että ei voisi kuvitella lapselleen mitään käytettyä. Moni sanoi, että heistä tuntuu inhottavalta ajatus siitä, että lapsen vaate on ollut jonkun toisen päällä. Kun ei kuulemma tiedä, kuka ja miten ja millaisissa olosuhteissa on sitä käyttänyt. Jotkut äidit olivat valmiita käytettyjen vaatteiden hankkimiseen, mutta esimerkiksi sängyn patjaa he eivät ostaisi käytettynä koskaan. Yksi äiti ei suostuisi ostamaan edes käytettyä puista lastensänkyä, kun puupintaa ei hänen mukaansa voi saada kunnolla puhtaaksi edellisen käyttäjän hajuista ja pöpöistä.
Erään äidin aviomies oli kerrassaan kieltänyt käytettyjen tavaroiden oston, kun se tuntui ajatuksena niin pöyristyttävältä. Äiti kyseli foorumilla, ovatko muiden naisten miehet suostuneet käytettyjen asioiden hankintaan.
Yksi äiti sanoi, että hänellä on vaikeuksia majoittua hotelleissa, kun "huoneissa tuntuu olevan toisten ihmisten henki". Hänen mukaansa on epämiellyttävää maata sängyssä ja lakanoissa, joissa on ollut jo joku muu. Hmm, tällä perusteella ei kyllä voisi oikeastaan enää astua kotiovesta ulos.
Veikeää, miten erilaiset ajatustavat tämän asian suhteen voi olla. En minäkään lapselleni mistään roskalavalta napattua patjaa ottaisi, mutta kun tiedän, mistä tavara on peräisin ja näen itse laadun, niin eipä kyllä vähääkään askarruta se, onko jotakin paitaa käyttänyt yksi vai neljä lasta ennen meidän tenavaamme.
Suomessa ympäristöystävällisyys-näkökulma on vahva näissä kierrätyshommissa rahansäästön, yleisen järkevyyden ja näppäryyden lisäksi. Pereklubin keskustelua lukiessa kiinnitti huomiota sekin, että muutama kirjoittaja oikein erikseen korosti, että "niin, onhan se kierrätys myös ekologista". Jollakin tapaa minusta tässä näkyi se, että ympäristöasiat ja niiden esille nostaminen eivät Virossa ole vielä lähimainkaan yhtä tuttuja kuin Suomessa, kun asiaa tarvitsee niin kovasti painottaa.
Mutta älkööt nyt kukaan virolainen pitäkö tätä sormi pystyssä kirjoitettuna nuhteluna, kunhan ihmettelen. Jokainen vaatettaa ja varustaa lapsensa niin isolla rahalla kuin haluaa. Pääasia, että vaatettaa.
8 kommenttia:
Tähän olen törmännyt varsin usein lastenneuvolatyössä muiden suomalaista syntyperää olevien äitien kanssa. Välillä tuntuu, että vaikka perheen raha-asiat olisivat kuinka tiukalla, niin lapselle ei voi ostaa käytettyä ja terkkarini antamat kirpputorien ja kierrätyskeskuksen osoitelaput menvät varmaan suoraan roskiin. Ainakin Lähi-Idästä kotoisin olevilla, albaaneilla ja vietnamilaisilla on ollut juuri näin.
T-täti Turusta
Äh, dyslexia vaivaa: siis muiden KUIN suomalaista syntyperää olevian äitien kanssa.
Idem
Joillekin virolaisille käytettyyn tavaraan liittyy sen yök!-tunteen lisäksi myös jonkinlainen häpeä... Sellainen "ennen käyn paljain jaloin kun otan jonkun toisen vanhat saappaat" -suhtautuminen. En osaa sitä pahemmin selittää, kun en itse noin ajattele. :)
T ja elle s'ennuie, samaa häpeän tunnetta siis kaikissa mainituissa kansallisuuksissa. Veikeän ristiriitaista on tämä asia, sillä suomalaisilla nyt keskimäärin olisi varaa ostaa lapselle uutta, mutta silti mennään ihan hyvillä mielin käytetyssä. Ja sitten ne, joilla ei olisi varaa, haluavat väen vängällä uutta.
Tämä menee nyt vähän ohi aiheen, ellei sitten ajatella, että olen iso lapsi, mikä ei sekään ole ihan tuntematon pohdinta.
Mutta minähän olen aina ostanut vaatteeni, muutamia erikoishankintoja lukuunottamatta kirppareilta. Niin Suomessa kuin täälläkin.
Kirjoitinkin aiemmin blogiin ja Vironauttiinkin käytettyjen vaatteiden myymälöistä, joita on Virossa pilvin pimein. Ja esimerkiksi Otepäällä, jossa on vain yksi varsinainen vaatekauppa, siis uusien rytkyjen kauppa, paikkakunnan kolme käytettyjen vaatteiden liikettä lisää tarjontaa huomattavasti. Eikä siellä mitään huonoa tavaraa ole.
Ainoa mitä en käytettynä osta on kengät ja hatut. Kenkiä siksi, että jo muutama käyttökerta muuttaa kengän lestiä käyttäjän mukaan, joka aiheuttaa puolestaan sen, että kenkä ei enää tunnu omassa jalassa hyvältä.
Ja hattuja siksi, että jotenkin vierastan tässä kohtaa pöpöjä. Muistan liian hyvin äitini kiljahduksen kun tämä näki minun sovittavan jotain käytettyä myssyä päähäni, että älä hyvä lapsi, siinä voi olla kirppuja tai täitä!
Se lause upposi tajuntaan ja hatut jätän rauhaan, niin ja alusvaatteet myös, käytettyjen vaatteiden kaupassa, mutta kaikki muu kelpaa.
Kävin pari päivää sitten ostamassa 200 kruunulla isoja upeita pöytäliinoja Kanepin käytettyjen vaatteiden kaupasta. Nyt saa joulu tulla, on pöytään laittaa komea punaruudullinen intianpuuvillainen paksu pöytäliina!
Tiina, hyvä huomio tuo käytettyjen tavaroiden myymälöiden määrä. Kuvittelenkohan, mutta onko niitä muualla Virossa suhteessa enemmän kuin Tallinnassa? Tai kyllä niitä nyt on täälläkin. Lama on näkynyt selvästi siinä, että kirppiksiä on tullut lisää. Toisaalta alle kaksi vuotta täällä olleena mun tarkasteluperspektiivini on vähän liian lyhyt.
Ihan totta, että kenkien kanssa saa olla tarkkana. Jalkojaan ei pidä mennä pilaamaan. Ja onhan täihuomiokin ihan asiaa, vaikka kai ne pöpöt saa myrkyillä pestyä pois.
- S
Tallinnahan on täynnä käytettyjen vaatteiden kauppoja, mutta muu toisen käden tavara ei ole täällä niin helposti löydettävissä (Uuskasutuskeskus on yksi sellainen paikka, mistä löytyy). Kirppiksiä on alettu järjestämään enemmän etenkin tänä syksynä.
Viron second-hand vaatekauppojen kartta
Netissä muun muassa soov.ee (ilmoitukset), buduaar.ee/Turg (foorumi-tyyppinen) ja osta.ee (huutokaupat) ovat suosittuja käytetyn tavaran myyntipaikkoja.
elle s'ennuie, kiitos linkeistä! Uuskasutuskeskuksen yksi toimipiste onkin aika lähellä meitä ja olen sinne pari kertaa tavaraa vienyt. Nytkin odottaa yksi laatikko sinne lähtöä. Siellä olen ollut kertaalleen myös mainioilla markkinoilla.
Lähetä kommentti