Jo on nimellä paiskattu

 

Nyt on K:lla nimi. Tai oikeastaan kaksi, mutta täällä verkossa hän on edelleen vain K.

Nimenantotilaisuus kaupungin perheasiavirastossa oli hyvinkin arkinen. Ovesta sisään, sitten pieneen toimistohuoneeseen, jossa istui kaksi tätiä, joista toinen asioi meidän kanssamme. Hänelle annettiin sairaalasta saatu todistus lapsen syntymästä sekä suomalainen virkatodistus, josta näkyy, että T ja minä olemme naimisissa. Sitten muutama minuutti paperien täyttämistä ja vot - K:lla on nimi ja hänestä on tullut virallisesti tallinnalainen. Samaan aikaan toisessa huoneessa oli pariskunta menossa naimisiin. Morsian oli kaunis ja koristeltu mersu odotti pihassa. Keskiviikkoiltapäivä on ihan hyvä aika mennä naimisiin: silloin virasto laskuttaa palvelusta oleellisesti vähemmän kuin viikonloppuna.

Oheisessa kuvassa näkyvät kamppeet, mitä meille virastosta annettiin. Vaaleanpunainen kansio (poikalapset saisivat tietysti vaaleansinisen) on tärkein, sillä sen sisällä on virastosta saatu syntymätodistus. Lautanen ja lastenkirja ovat Tallinnan kaupungin lahjoja uudelle tulokkaalle. Lautasen päällä olevassa kortissa lukee "Tervetuloa kaupunkiimme, pieni tallinnalainen! Olet odotettu ja rakastettu omassa kotikaupungissasi Tallinnassa. Kunnioittaen kaupunginjohtaja Edgar Savisaar."

Oli muuten kiintoisa sattuma, että muutama päivä sitten Postimehessä oli uutinen, kuinka nuo syntymätodistuskansiot poistetaan heinäkuun alussa käytöstä. Kyseinen paperi ja varsin hieno kansio ovat olleet ainoa fyysinen todiste lapsen nimeämisestä. Kesällä kaikki siirtyy pelkästään tietokoneen tiedostoihin, mistä ihmiset ovat vähän harmissaan. Vähäinenkin juhlavuus lapsen nimeämisestä katoaa.

K:n kanssa käytiin eilen neuvolassa, jossa selvisi, että kuukaudessa tyttären paino on lisääntynyt tasan kilolla ja pituutta on tullut kolme senttimetriä lisää. Prosentuaalinen kasvu on kyllä tuossa elämänvaiheessa aika hurjaa!