Jäyhä, sisäänpäinkääntynyt ja ujo suomalainen muuttuu ulkomaille muuttaessaan ihmeellisen sosiaaliseksi. Jos meinaa hiemankaan hankkia elämäänsä uusia tuttavuuksia, on pakko rohkaistua avaamaan suunsa ja lähestyä ihmisiä. Muutoinhan expatriaattina voi olla vieläkin yksinäisempi kuin mitä Suomessa on mahdollista olla. Näin ainakin täällä pohjoisemmissa maissa. Voi olla, että jossakin etelämmässä sikäläiset ottavat hanakammin tutustumisaloitteen käsiin.
Tämä sosiaalisuus on tullut itse huomattua Virossa asuessa niin omasta puolestani kuin itseeni suuntautuneiden yhteydenottojen perusteella. Kun on muutaman kuukauden kököttänyt neljän seinän sisällä juttelematta kenenkään muun kuin oman perheensä kanssa ja kaupan kassan kanssa, tulee väistämättä olo, että liikkeelle on lähdettävä. Itse olen löytänyt uusia ihmisiä elämääni mm. musiikkileikkikoulun, Tallinnassa elävien suomalaisnaisten yhdistyksen, miehen työ- ja harrastuskavereiden, naapuruston ja tadaa- tämän blogin kautta.
Nettimaailma on tulvillaan huttua ja hömppää, mutta kyllä netistä tottavie on erityisesti ulkosuomalaiselle myös suunnattomasti iloa. Ilman Facebookia ja Skypeä tuntisin itseni taatusti aika paljon ulkopuolisemmaksi Suomesta ja siellä asuvista perheestä ja ystävistä.
Blogi puolestaan on tuonut elämääni entuudestaan vieraita ihmisiä, jotka ovat halunneet tehdä tuttavuutta. Lisäksi monet ovat ottaneet blogissa mainitun sähköpostiosoitteen kautta yhteyttä kysyäkseen neuvoa esimerkiksi jossakin Viroon muuttamiseen liittyvässä asiassa. Kerrottakoon, että tällä viikolla olin lasten kanssa kylässä eräässä suomalais-virolaisessa perheessä, johon yhteys syntyi blogin kautta (terkut vain M:lle, jos satut lukemaan!:))
Kuinka monesti tavallisessa elämässä pysäyttäisi vaikkapa satunnaisen kadunkulkijan ja kutsuisi hänet kahville, ihan vain tutustuakseen? Vähän huonosti osuva vertaus, mutta ymmärrätte varmasti, mitä tarkoitan. Netin kautta sen sijaan saa ihmisestä jonkinlaisen käsityksen, ulkosuomalaisuus itsessään on yhdistävä tekijä ja sitten voikin jo koettaa kepillä jäätä, josko juttu uuden tuttavan kanssa lähtisi luistamaan. Eihän se mitään ota, jos ei annakaan.
Olisi hauska tietää, onko meitä Virosta bloggaavia suomalaisia enemmänkin. Itse en oikeastaan tiedä kuin Suomalaisena Virossa -blogin, mutta taatusti meitä on lukuisia muitakin. Olisi hauska järjestää "blogimiitti" (lainatakseni trendikkäiden muotiblogien käyttämää sanaa) ja morjestaa naamatusten toisia kirjoittajia. Suomessa asuvia virolaisia bloggaajia on ainakin lukuisia. Ehkä pitäisi yhdistää voimat ja järjestää treffit neutraalisti Tallinkilla?
Näiden maailmaasyleilevien sosiaalisten ajatusten myötä toivotan teille mukavaa ja mahdollisimman vähäräntäsateista viikonloppua!
3 kommenttia:
No niin, ollaanpas nyt vähän vähemmän sosiaalisia siellä. Hajaantukaa, täällä ei ole mitään nähtävää!
Koetan rauhoittua, tämä oli nyt tällainen puuska :)
*palaa jurottamaan*
Oli kiva, kun meillä kävitte :). Nähdään taas!!
Lähetä kommentti