Laskenta päättyi maaliskuun lopussa. Alkuvuodesta oli vaihe, jolloin ihmiset saattoivat netin ja sähköisen henkilötunnistuksen kautta käydä itse antamassa väestölaskentaan tarvittavat tiedot.
Meiltä tämä jäi paluumuuttohässäköissä tekemättä, joten jäimme odottelemaan ovelle tulevaa väestölaskijaa.
Pari viikkoa sitten ovellamme kolkutteli väestölaskija, jonka toki päästimme sisään. Kaikki eivät ole päästäneet. On ollut hieman hämmentävää lukea ja kuulla tarinoita siitä, kuinka joissakin kodeissa näitä Viron tilastokeskuksen värväämiä työntekijöitä ei päästetä tekemään työtään. Syitä siihen en tiedä. Ehkä joillakuilla vain on pelkona se, että kyseessä on valtion salaliittoteoria, jolla henkilötietomme myydään parhaiten tarjoaville. No, sieltähän ne netistä jo voisi onkia muutenkin.
Meillä kävi oikein ystävällinen nuori nainen, joka vuorotellen haastatteli sekä T:n että minut ja näpytteli saamansa tiedot kannettavaan tietokoneeseen. Koko hommaan meni puolisen tuntia.
Meiltä kysyttiin mm. kansallisuutta, vanhempiemme kansallisuutta ja heidän äidinkieltään, syntymämaatamme, osaamiamme kieliä, koulutustamme ja sitä, onko meillä jotakin elämäämme hankaloittavaa sairautta (tämä kysymys oli minusta yllättävä). Samat tiedot kyseltiin tietysti myös J:n ja K:n suhteen.
Me emme ehtineet väestölaskijalle edes kahveja tarjota, kun hän jo kiisi eteenpäin. Lehdistä olen lukenut, että erityisesti maaseudulla väestölaskijan käynti on ollut monille yksineläville vanhuksille juhlahetki. Väestölaskija eli rahvaloendaja on saanut mummojen ja vaarien keittiönpöytien ääressä kuulla huolellisesti kerrottuja elämäntarinoita.
Väestölaskennan nettisivujen mukaan ensimmäisiä yhteenvetoja laskennasta on luvassa jo toukokuussa, mutta tuleviin vuosiin asti pitää odotella tilastonikkareiden tekemiä syvempiä yhteenvetoja Viron maaperällä asuvasta väestöstä.
1 kommentti:
Tämä sama "népszamlalás" tehtiin Unkarissa viime syksynä, ja itse täysin ensimmäisenä mahdollisena päivänä englanninkielisen nettilomakkeen, joka tosin ei ollut ihan viimeisen päälle suunniteltu (mm kansalaisuudet oli lueteltu vain unkariksi...) Sairauksiin ym henkilöhtaisiin kysymyksiin oli merkitty, että näihin kysymyksiin vastaaminen on vapaaehtoista.
Unkarissa ilmeisesti lähes kaikki olivat kyselyyn vastanneet (melko kova sakkouhka oli vastaamatta jättämisestä), mutta täällä oli ihmisillä aivan samoja pelkoja ja tuntoja, eli kommunismin haamu leijuu vahvana itäisen Euroopan yllä. Myös muista Itä-Euroopan maista tulevilla kollegoillani oli syviä epäluuloja kyselyä kohtaan. Samoin amerikkalaisilla, mutta he nyt tuntuvat pelkäävän kaikkea muutenkin ;) ja jättivät kaikki vastaamatta kyselyyn. Yritin siinä sitten kovasti selittää joillekin, että eikö se olisi hyvä, jos jossain keskushallinnossa huomattaisiin, että tällä alueella asuu paljon muuta kuin unkaria äidinkielenään puhuvia ihmisiä, jotta esim täkäläisiä poliisin virkoja täytettäessa vieraiden kielten taitoa painotettaisiin. Mutta ei, jonain salaisena urkintaoperaationa tämä nähtiin...
Lähetä kommentti