- unisukat pois ja takasin jalkaan noin 5 kertaa
- vaatimus vaihtaa Pikku Myy -sukat villasukkiin ja pörrösukkiin. Vaatimukseen ei suostuttu.
- vaippa pois kerran
- pyjaman housut pois ja päälle lukuisia kertoja
- vesimukin tunkeminen pyjaman housujen sisälle
- potalla käyminen
- unilelujen vaihtaminen noin 5 kertaa
- yritys ottaa unileluksi kovaääninen helistin. Tähänkään tylsä aikuinen ei suostunut.
- keskustelu vauvanuken kanssa: "sä menet vankilaan, koska vauva oli tuhma"
- roikkuminen pää alaspäin kerrossängyn yläsängystä ja huutelu alhaalla jo pitkän aikaa nukkuneelle isoveljelle: "J, mitä teet?!" Ja sitten kysymys: "Äiti, miksi J nukkuu? Äiti, miksi mä koko ajan tipun? Ei voi olla tot-ta!!"
- Kalifornian-ajan muistelu itsekseen höpötellen: "siellä oli kivaa siellä kauan sitten, isällä oli siellä hommia, työhommia, paperia ja kahvilassa ja hotellissa ja ostettiin unisieppari ja, ja, ja..."
Yllä onkin lueteltuna syitä, miksi lasten nukuttaminen on meillä T:n heiniä. Äidin kanssa homma on yhtä sirkusta. Vaikka onhan tässä tavallaan viihdyttäväkin puolensa.
4 kommenttia:
Oih! Viihdyttävää kyllä, näin ulkopuoliselle, mutta taatusti rasittavaa läsnäolijalle. Miellä on pikkuveli T:n kanssa vähän vastaavaa, eilen piti saada posliiniset syömäpuikkotelinekalat "hauvenet" unikaveriksi. Yhden tylsä aikuinen lopulta antoi...
Tsemppiä.
Väikis
Juuri noin: ulkopuoliselle erittäin viihdyttävää, teille ei varmastikaan. Samoin tsemppiä.
R.a2
Seitsenkuukautisen äidin ei onneksi tarvitse vielä muuta tehdä kuin siirtää neiti takaisin keskelle sänkyä sen jälkeen, kun tämä on venkoillut tiensä pinnasängyn nurkkaan unta etsiessään ja alkanut parkua. Tämä toki toistuu muutaman kerran. Vielä on se venkoilun seuraaminen kyllä viihdyttävää, toteaa T Jäkestä. P.S. Nyt voi tulla jo visiitille uuteen kotiin!
Väikis ja R, ilman kannettavan tietokoneen suomaa viihdykettä olisin hajonnut nukutuksiin jo ajat sitten. Mitäs tuli päästettyä nukutusprosedyyrit tällaisiksi, että vanhemman tulee olla huoneessa unen tuloon asti.
T, oi, onnea kovasti uuteen kotiin! Tuo kulmaanajautuminen on kyllä klassikko, ei tiedä, itkeäkö vai nauraa. Ja vinkkinä: älkää tehkö nukuttamisen suhteen niin kuin me teemme, vaan jotenkin paljon fiksummin.
Lähetä kommentti