Taageperan linna

Viikonloppuna meillä oli ilo juhlia suomalaisen ja virolaisen kaverimme naimisiinmenoa. Juhlat pidettiin Etelä-Virossa Taageperan linnassa. Linna (tai kartanohan se on, mutta komean muotonsa takia sitä kutsutaan linnaksi) on yksi Viron suosituimpia hääjuhlanpitopaikkoja. 

Viro on pieni maa. Siihen aina havahtuu, kun lähtee ajamaan hieman kauemmaksi Tallinnasta. Taagepera on linnuntietä noin viiden kilometrin päässä Latvian rajasta. Silti ajomatka kotoamme juhlapaikalle kesti melko tarkalleen kolme tuntia. Siis vain kolme tuntia ja maa jo vaihtuu! 

Ja olipa kokemusta kerrakseen! Etelä-Virossa on mukava nähdä se, että erityisesti Viljandin seutuvilla pellot ovat hoidettuja ja viljeltyjä. Täällä Tallinnan nurkillahan on lähinnä surullisia joutomaita. 

Lisäksi (keski-)suomalaisen mieltä lämmittävät maiseman muodot. Virohan on muutoin Tanskan kaltainen pannukakku, mutta Etelä-Virossa on sentään hieman kumpareita ja mäkiä. Hetkittäin tuntui siltä kuin Suomessa ajelisi. 

Taageperan nykyinen päärakennus / linna on valmistunut 1907, mutta Wagenküllin kartanon historia ylettyy aina 1500-luvulle asti, kuten Wikipedia tietää kertoa. 

Linnassa on komea torni, johon hääpäivää seuraavana aamuna kiipesimme. Sieltä on näpätty nuo pari ylempää kuvaa savupiipuista ja maisemista. Linna toimi vuoteen 2000 asti keuhkoparantolana ja jonkinlaisena hermojen lepuuttamiseen tarkoitettuna sanatoriona. Maisemakuvassa näkyykin valkoisen talon kulmaa. Se on 1930-luvulla valmistunut sanatoriorakennus. 

Kuumana päivänä kissakin oli kiivennyt katolle. 

Kartanon vastaanottoaula oli hääkoristeluissa näin hieno.

Virolaiset totisesti osaavat juhlia häitä. Hääpari valitsi T:n juhlan viralliseksi maljannostajaksi, joten T sai pitää maljapuheita urakalla. 

Virolaishäissä on yleensä aina ulkopuolinen, palkattu seremoniamestari (viroksi "pulmavanem"). Niin näissäkin bileissä. Ohjelmaa ja tekemistä oli tiukkaan tahtiin. 

Morsian oli huippukaunis, tanssi jatkui ties kuinka aikaiseen aamuun ja sukulaiskansojen edustajat läimivät toisiaan olalle hyvässä hengessä.

*****

Muokkaus: Oli niin kaameasti kirjoitusvirheitä ekassa julkaisussa, että oli pakko käydä korjailemassa...