Tallinnaan avattiin suunnilleen kuukausi sitten suurella haloolla uusi kauppa- ja kulttuurikeskus Solaris. Ken käy Tallinnan keskustassa, ei voi välttyä sitä näkemästä.
Nyt olen siellä käynyt muutaman kerran pörräämässä ja päiväkahvilla ja voin julistaa ehdottoman subjektiivisen tuomioni uudesta ostosmekasta: ei mitään uutta auringon alla. Se on kauppakeskus siinä missä muutkin.
Tänään lähdin Solarikseen työhommieni (joo, teen myös minimaalisesti palkkatöitä lapsenhoidon ohessa) lomassa päiväkahville. Menin yhteen sen lukuisista ravintoloista / kahviloista. Kysäisin ensin tiskiltä, tilaanko haluamani siinä, mutta oikein ystävällinen tarjoilija kehotti menemään pöytään, he toisivat ruokalistan.
Vartin verran odottelin listaa, mutta kun sitä ei kuulunut, lähdin pois. Sääli, leivostiskin herkut näyttivät upeilta.
Oikeastaan vielä palvelun puutetta suurempi syy lähteä pois oli ravintolan järjetön melu. Tästä olen vaahdonnut ennenkin ja taidan tosiaan olla liian keski-ikäinen näihin trendikkäisiin keskikaupunkien syöttölöihin. Miksi ihmeessä joka paikassa pitää soida musiikki niin hirveän kovaa? Tästä johtuen ihmiset joutuvat puhumaan kovaa. Kun vielä tähän yhdistetään se, että nykyään joka toisessa ravintolassa keittiö henkilökuntineen on yleisön nähtävillä, sekoittuu mukaan astioiden kolinaa, astianpesukoneen hurinaa, rasvan tirinää pannulla jne. Esimerkiksi tämänpäiväisessä ravintolassa mistään ruokarauhasta ei suin surminkaan olisi voinut puhua. Kaikilla Solaris-käynneilläni olen kiroillut samaa, liikuin keskuksessa sitten missä suunnalla tahansa.
No, on Solariksessa positiivistakin. Sen alakerrassa on siistit ja maksuttomat yleisövessat (tätä raskaana oleva arvostaa) ja keskuksen ruokakauppa on mukavan väljä.
Lisäksi meitä paljon amerikkalaisia tv-sarjoja töllöttäneitä ilahduttaa tieto, että keskuksessa on ihan kelpo aasialaishenkistä pikaruokaa tarjoava YamYam, jonka ruoka-annokset tarjoillaan sellaisissa neliskanttisissa pahvitötteröissä. Siis tajuukste ihan niinku Frendeissä tai Sinkkuelämässä!
4 kommenttia:
Pitää varmaan käydä seuraavalla kerralla tuolla, erityisesti YamYam kuulostaa kokeilemisen arvoiselta :)
Juu tuo pitää kyllä paikkaansa! Ei sellaisessa melussa pysty edes keskittymään, ja sama se on monissa ruokakaupoissakin! Asun myös Tallinnassa.
La belle, joo, kyllä se kannattaa testata. Se on sitten todellakin take away -ravintola, minkäänlaisia asiakastiloja sen yhteydessä ei ole. Ihmiset nappaavat ruuan mukaansa tai sitten notkuvat (meluisalla) käytävällä sitä seisaaltaan syömässä.
Anonyymi, hauska kuulla, että joku muukin tuntee samoin. Rauhallisempi ja hiljaisempi musiikki voisi saada minut viihtymään kaupassa pidempään, mutta nyt tulee suunnilleen sydämen rytmihäiriöitä ja hirveä hinku ulos.
Hei, eikös tästä muzakista ole keskusteltu jo joskus ammoin? Muistan ainakin itse kertoneeni kammottavaa kokemusta eräästä trikoovaatteita myyvästä ruotsalaisketjusta, jonka liikkeessä soi semmoinen mökä, että tädiltä meinaa tukka lähteä - ja ostohalut myös.
Asiasta vahvistussanoihin: mistä niitä oikein tulee? Sun blogia on jo muutenkin kiva seurata, ja tildenä o:n päällä (heh heh) on aina ihana vahvistussana, joka saa mielikuvituksen laukkaamaan Rappakaljamaisia latuja.
Ihastelee kirkasvalolamppunsa alla
Väikis
Lähetä kommentti