sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Lisää laastarikokeiluja ja asiaa akupunktiosta

Lupailin teille jokin aika sitten sinappilaastarista kirjoittaessani kokemuksiani pippurilaastarista.

Asia vaatii hieman taustoittamista.

Olen teini-ikäisestä lähtien kärsinyt välillä todella pahasti jumittavista niska-hartiaseudun lihaksista. Olen niin tottunut totaaliseen jumiin niskoissani, että minulla ei ole muistikuvaa siitä, miltä tuntuu, kun hartiat ovat täysin rennot.

Yksi keino minua on auttanut, ja se on akupunktio. Kävin noin neljä vuotta sitten Suomessa akupunkteerattavana työterveyslääkärini luona. Teho oli aivan uskomaton. Kävin piikitettävänä kolmesti ja noin vuoden sen jälkeen yläselkäni oli sellainen rento kuin sen kuuluisi ollakin. Minä vaihtoehtohoito-skeptikko sain hyvän muistutuksen siitä, että aina voi kokeilla uusia juttuja, eihän siitä tehosta muuten tiedä. Valitettavasti vähitellen niskajumini taas taantui entiseen jäykkyyteen.

Noin kuukausi sitten päätin, että ololle on tehtävä jotain ja aloin etsiä akupunktiohoitolaa Tallinnasta. Nettisurffailun jälkeen löytyi luotettavan oloinen paikka.

Olen nyt käynyt kolme kertaa piikitettävänä ja parannusta olossa on tapahtunut. Samanlaista kertakaikkista muutosta lihaksistossa en ole kokenut kuin edelliskerralla, mutta ei taatusti ole pahentunutkaan.

Käynti akupunktiossa on minulle totaalisen rentoutumisen hetki. Siinä hommassa todella on jokin taika (kai ne kiinalaiset jotain tietää...), sillä kun neulat isketään ihoon menee noin viisi minuuttia ja minä olen syvässä unessa. Joka kerta.

Jos siis joku miettii, uskaltaisiko akupunktiota kokeilla, niin voin omasta puolesta lämpimästi suositella. Jos ketä tämä Tallinnan akupunktiohoitaja kiinnostaa, niin voipi ottaa minuun vaikka sähköpostilla yhteyttä, niin annan yhteystiedot. Hän on todella miellyttävä mies, jolla näkyy lappaavan asiakkaista ovista ja ikkuinoista. Siistit, rauhalliset vastaanottotilat hänellä on aivan Tallinnan keskustassa. Mies on virolainen, mutta opiskellut pitkään myös Suomessa, joten suomalaisasiakas saa häneltä sujuvasti suomenkielistä palvelua. Ja ei, siellä ei roiskita ympäriinsä verisillä neuloilla, vaan ekalla käyntikerralla ostetaan omat, henkilökohtaiset neulat, jotka tulee ottaa joka käyntikerta itse mukaan. Ei siis tarvitse pelätä, että nahkaan tuikataan edellisasiakkaan piikit.

Ja sitten siihen varsinaiseen asiaan, eli pippurilaastariin. Tallinnan akupunktio-setä sanoi minulle heti ensimmäisellä käyntikerralla, että olen niin jumissa, että kannattaisi kokeilla (piikkien ja hieronnan lisäksi) myös pippurilaastaria. Jassoo, mietin minä ja ajattelin, että antaapa olla. En edes kehdannut sanoa, etten varsinaisesti tiennyt, mikä koko laastari on.

Uteliaisuus voitti taas, kuten kävi sinappilaastarinkin kanssa. Marssin apteekkiin ja ostin pari laastaria. Yksi laastari maksoi muistaakseni vähän alle euron. Laastareita saa myös joidenkin tavallisten kauppojen luontaistuotehyllystä, sieltä sinappilaastarien ja tyrnijauhojen vierestä.

Sinappilaastariahan sai pitää iholla vain muutamia minuutteja. Pippurilaastarin ohjeissa kerrottiin, että sen voi antaa olla iholla jopa 48 tuntia.

Siinä missä sinappilaastari ei saanut aikaan sietämätöntä kuumotusta iholla, kävi minulla pippurilaastarin kanssa ihan toisin. Tunsin varmaan jo viiden minuutin jälkeen, että laastari ei todellakaan kahta vuorokautta ihollani viihdy. Kestin puoli tuntia, ja sitten oli pakko repiä kämmenen kokoinen laastari pois niskalihaksistani. Ihon polte yltyi aivan liian kovaksi. Tuloksena oli iso kuumottava punainen läntti iholla, joka onneksi vähitellen taantui eikä siitä sen kummemmin vaivaa ollut.

Tulipa testattua, mutta uudestaan en siihen ryhdy. On hurja ajatella, että ihmisten ihot voivat olla niin erilaiset, että joku voisi laastaria tuntikaupalla pitää.

Onko muilla sinappilaastarikokemuksia?

7 kommenttia:

Tiina Linkama kirjoitti...

Sinappilaastaria en ole kokeillut koskaan, mutta pippurilaastaria kylläkin.

Ja, kyllä, sama vika Otepään Rahikaisella. Pippurilaastari poltti ihoa ja jätti ilkeät jäljet, jotka onneksi ajan myötä katosivat. Taisin pitää sitä olkapäillä ihan 10 minuuttia, joista jokainen oli tuskaa.

Riitti se yksi kokeilu tasan yhden kerran.

Akupunktiota olen kokeillut kauan kauan sitten. Kävinköhän viisi - kuusi kertaa piikillä. Se ensimmäinen kerta jäi ikimuistoisesti mieleen. Lähtiessäni lääkäriltä, varoitti lääkäri, että olepa sitten tarkka liikenteessä ja muutenkin, koska keskittymiskykysi saattaa olla aika alhaalla.

Minä lähdin liikkeelle, keveänä kuin poutapilvi - eritoten polvien alueelta - ja tosiaan, olo oli kuin pumpulissa olisi kulkenut. Aivan ihana. Mutta tietä ylittäessä piti tosiaan hetken skarpata, että ei jäänyt autojen alle.

Kaiken kaikkiaan ihana kokemus, mutta pitkäaikaista hyötyä ei akupunktiosta kipeälle selälleni ollut. (Kaiken maailman lihasjännityksiä molemmin puolin selkärankaa, vähän kuin lauta, sanoi lääkäri.)

S kirjoitti...

Jep, kuulostaa tutulta. Minäkään en lähtisi auton rattiin suoraan akupunktiopenkistä, sen verran on pöhnäinen olo.

Harmi, ettei hoidosta ollut pidempään apua, mutta eipä liene ollut haitaksikaan.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä akupunktio auttaa oikein hyvin varsinkin lihas- ja muihin pehmytosavaivoihin sanoo koululääketieteen edustaja.
T-täti

Anonyymi kirjoitti...

Pakko kommentoida pippurilaastaria.
Älä laita koko laastaria kerralla, vaan leikkaa laastarista pienempiä kaistaleita. Oman koon mistä on apua, muttei haittaa löydät kokeilun kautta.
Ite tein myös ekalla kerralla sen tyhmän virheen, että länttäsin koko läpyskän selkääni kiinni.
Toinen laastarilappunen kestiki sitten pidempään, leikkelin sopivia siivuja. Sen huomion tein, ettei saunaan ole asiaa vielä seuraavana päivänä, eikä auton penkinlämmitintä voi käyttää, koska alkaa kihelmöidä heti.

S kirjoitti...

Anonyymi, kiitos näistä vinkeistä! Olen tosiaan kerran laittanut kokonaisen laastarin hartiaan enkä kestänyt sitä poltetta puolta tuntia pidempään. Kaistaleiden leikkailu kuulostaa paljon järkevämmältä. MIeheni sen sijaan on laittanut kokonaisen laastarin ja siitä on ollut hänelle selkäkivuissa apua. Ihot ja kivut ovat erilaisia.

Hilpeä huomio tuo penkinlämmittimen käyttö!

Saara kirjoitti...

Mä olen itse käyttänyt kohta puolivuotta pippurilaastaria aika säännöllisesti, nikamalukoista johtuviin kramppeihin ja todella jumissa olevaan yläselkään ja hartioihin.

Alkuun se polte todellakin oli aivan järkyttävää ja revin ne irti 15 minuutin sisällä.
Nyt jouluaattona tuli taas näitä kramppeja ja laitoin laastarit paikoilleen, ja kestin sen poltteen joka lähti laantumaan vähitellen eikä seuraavana päivänä enää polttanut mutta auttoi.

Nykyään on jotenkin tottunut tuohon poltteeseen. Ei tunnu enää yhtään ilkeältä, paitsi autossa istuessa kun penkinlämmitin on selän takia täysillä.

Rakastan näitä laastareita yli kaiken ja nyt harmittaa kun viimeiset on käytössä enkä viitsi netin kautta tilata kun joutuisi maksamaan liikaa ylimääräistä..

S kirjoitti...

Saara, ensinnä: tervetuloa blogiin ja kommentoimaan!

Hauska kuulla, että laastareista on ollut hyötyä. Hurja sietokyky sinulla, että pystyt niitä pitämään!

Sanoit tilaavasi laastareita netin kautta. Jännä juttu, niitä ei sitten vissiin Suomesta mistään voi ostaa?

Related Posts with Thumbnails