Somat pörröhäntäiset rotat

Täällä meillä päin on mahdottoman paljon kivoja, kauniita, siistejä ja hauskoin leikkialuein varustettuja puistoja, joissa ihan mielikseen viettää aikaa lastensa kanssa. Mutta idyllisimmässäkin eedenissä on käärmeensä.

Piilaakson puistojen piinaaja on orava.

Jokseenkin kaikissa puistoissa muistutetaan ensinnäkin, että oravia ei saa ruokkia. Joissakin puistoissa on myös kielletty omien eväiden syönti, sillä oravat ovat niin härskejä, että tulevat nappaamaan ruuat käsistä, jos ei ole tarkkana.

Ja jos oravat eivät ihan suoraan kädestä varasta, niin esimerkiksi lastenvaunujen korista ne käyvät takuuvarmasti tyhjentämässä kaiken syötävän, jos ei ole pakannut lastensa eväitä hyvin. Näitä ruokavarkauksia näkee melkein jokaisella puistoreissulla.

Meillä kävi viime viikolla niin, että olin pakannut kangaskassiin eväämme, jotka onneksi kaikki olivat kovissa muovirasioissa. Kassi oli lastenvaunujen alakorissa. Touhuilin puistossa J:n ja K:n kanssa, kun eräs toinen rouva huomasi, että orava kiivennyt vaunuihimme ja oli eväskassimme kimpussa. Mokoma elukka ehti tosiaan repiä kassin palasiksi ja ehti koettaa hampaitaan leipälaatikkoon (johon jäi episodista muistoksi hampaanjäljet), kunnes minä säntäsin kiljuen paikalle. Todella ällöttävää.

Vaan samapa vielä eväiden suhteen, mutta pari päivää sitten näin todella inhottavan tilanteen, kun orava kiipesi kärryissä nukkuvan lapsen (ei meidän lapsi, siis) päälle etsiessään vaunusta ruokaa. Minä satuin olemaan se, joka tilanteen huomasi ja ryntäsin suu vaahdossa eläintä häätämään. Lapsipolo tietysti mellakkaan heräsi, mutta eipähän saanut naarmuja.

Tässäpä onkin taas pieni aikuispähkinä purtavaksi, sillä tietysti haluamme opettaa lapsille, että eläimiä ei ikinä saa kiusata, mutta samalla sitten karjun söpöille pörröhännille. J tänään jo komensi minua puistossa sanoen, että en saisi kiusata oravaa. Siinä sitten sain selitellä, miksi toimin niin kuin toimin.

Varo, kahvi on kuumaa

Pahvisten juomamukien kansissa oleva varoitusteksti juoman kuumuudesta on jo vanha tuttu Euroopassakin. Täällä paikan päällä näkee, miten lähes kaikesta tosiaan varoitetaan. Ravintolan lattianpesijäkin saa asetella melkoisia barrikadeja luuttuamiensa kohtien ympärille, ettei vain kukaan pääse liukastumaan.

Lueskelin tuossa Time-lehteä (siksi, koska siinä oli varsin mittava juttu Williamin ja Katen häistä) ja päivittelin kolesterolilääkkeen mainosta. Mainosta oli kaksi sivua, mistä alasta ehkä kuudennes oli varsinaista mainostekstiä. Kaikki muu oli "important safety information", eli varoituksia sivuvaikutuksista ja muuta tietoa lääkkeen käytöstä. Kuuluipa lääkkeen mainokseen myös selvennys siitä, miten lääkkeen nimi englanniksi lausutaan.

Kyllähän lääkefirmoilla on rahaa mainostaa, mutta on tuo varoittelun määrä ihan koomista. Haluaisin uskoa ihmisen älykkyyteen, siihen, että potilas muistaa reseptiä saadessaan kertoa lääkärille, että on esimerkiksi raskaana. Vaan kaipa se on toiveajattelua.

Apropos turvallisuus - olen huomannut, että olen tottunut pohjoismaiseen turvallisuusuuteen siinä mielessä, miten olen lasten kanssa ulkoilemassa. Minulle on useammassakin leikkipuistossa joku toinen äiti todennut, että kylläpä päästän lapseni kauas minusta. Monesti on jo käynyt niin, että joku vieras aikuinen on tullut nykimään hihasta sanoen, että lapsenne menee tuolla, pitäisikö mennä perään. Usein on ollut aihettakin lähteä joko J:n tai K:n jäljille, mutta yhtä monesti olen ollut sitä mieltä, että siellähän lapsi viipottaa, antaa mennä vain.

Näin ei kaiketi täällä ole tapana. Eräskin äiti kertoi hiekkalaatikon äärellä, kuinka hän koettaa opettaa lapsiaan kovasti siihen, että puistossa pysytään yhdessä eikä lähdetä huitelemaan itsekseen leikkipaikan toiselle puolelle. Tässä on meillä aika kovasti työsarkaa, sillä J ja K liikkuvat vauhdilla ja paljon ja yleensä kumpikin ihan omiin suuntiinsa.

Toinen äiti muistutti minua sanoen, että "This is America, not Europe". Niinpä. On kai opeteltava olemaan vähän tarkempana lastensa liikkeiden suhteen, vaikka olo täällä leppoisassa pikkukaupungissa hyvin turvalliselta tuntuukin.