La Dolce Vita

Maalaistollo on välillä hoomoilasena, kun tajuaa, mitä kaikkea sitä saa elämässään kokea. Niin kuin vaikkapa päivän retken Kalifornian Sonoman laakson viinitiloille.

 

Tiloja pääsin kiertämään lauantaina, kun hyppäsin yhdeksän muun suomalaisnaisen kanssa tilausautoon, joka vei meidät Piilaaksosta Sonomaan.

 

Sonoman kaupunki on Piilaaksosta kahden tunnin ajomatkan päässä pohjoiseen. Kaupungissa ja koko Sonoman laaksossa on viinitiloja loputtomiin. Me suunnittelimme käyvämme 3 - 4 tilalla, mutta ehdimme vain kahdelle. Paikasta toiseen siirtymisiin ja lounastamiseen menikin yllättävän paljon aikaa.

 

Mutta eipä se haitannut. Ei viinitiloille kannata tuli hännän alla mennä juoksemaan. On leppoisaa istua kaikessa rauhassa tilan terassilla, jutella mukavia ja tietysti maistaa tilan tuotteita. Ja kyllä - näin marraskuussa pystyy täällä vielä istumaan terassilla, takki päällä tosin.

 

Kaliforniassa on kaksi tunnettua viinialuetta. Sonoman laakso on toinen, ja vielä tunnetumpi ja ehkä arvostetumpikin on Napan laakso.

 

Viinitiloja kummassakin laaksossa on joka lähtöön, aina aivan pienistä perhetiloista jättimäisiin suurtiloihin. Näin marraskuussa oli rauhallinen aika käydä seutua ihmettelemässä, sillä ruuhkaisin turistisesonki tiloilla loppuu lokakuussa, kun rypälesadot on saatu korjattua. Hauska olisi joskus käydä sadonkorjuujuhliakin katsomassa, mutta toisaalta tähän aikaan vuodesta mukavan väljää.

 

Meidän seuruemme kävi Gloria Ferrer Wineryssä sekä Ravenswood Wineryssä. Ensin mainitulla tilalla valmistetaan kuohuviinejä. Ravenswood puolestaan on "tavallinen" viinitila.

Tämän postauksen kaksi viimeistä kuvaa on Ferrerin pihalta, muut Ravenswoodista. Kauniita värejä oli maisemassa, kun rypälepensaikot olivat alkaneet värjäytyä syksyisemmiksi. Kalkkarokäärmeitä ei Ravenswoodissa näkynyt, vaikka pihalla niin varoiteltiin.

Minun tapauksessani viinimaistelu menee sikäli haaskuuseen, että en osaa tehdä mitään eroa 8 ja 180 dollarin viinin välillä. Rypälemehu mikä rypälemehu. Silti kokemus oli mahdottoman kiva. Samalla päivä oli ensimmäinen, jolloin olin K:sta erossa aamusta iltaan. Ehkä sen voi melkein kaksivuotiaan kanssa jo sallia.

Guck lieber in den Wein (versio 2, kuvien kera)

Olemme T:n kanssa pitkän ja otsakurttuisen harkinnan jälkeen päättäneet, että sitten kun meillä eläkepäivät koittavat, muutamme Kreikkaan ja perustamme vanhuusvuosien ratoksi skootterivuokraamon. En ole koskaan käynyt Kreikassa enkä ajanut skootterilla, mutta ajatus kuulostaa houkuttelevalta.

Tänään kävimme paikoissa, jotka saattavat hieman muuttaa harmaa pantteri -vuosien suunnitelmia. Voisihan sitä vaikka ryhtyä viinitilalliseksi Kalifornian Sonoman laaksoon. Tai jos ei tilalliseksi, niin ainakin voisimme istua maskotteina viinitilan sisäpihalla höpisemässä mukavia turisteille.



Kahden suomalaisperheen (4 aikuista ja 4 enintään 4-vuotiasta lasta) päiväretki Sonoman alueella tänään onnistui oivallisesti. Lapset saivat purkaa höyryjä juoksemalla viinitilojen pihanurmikoilla ja viiniköynnösrivien välillä, ja vanhemmat kävivät vuorovedolla lastenvahdinnan ohessa maistelemassa viinejä ja oliiviöljyjä (paitsi kuski, joka maisteli vain niitä öljyjä).



Tämän postauksen kolme ensimmäistä kuvaa ovat Benzigerin viinitilalta, joka sijaitsee Sonoman laaksossa Glen Ellen -nimisellä paikkakunnalla. Siellä ihmettelimme viiniköynnösrinteiden yläpuolella liiteleviä suuria haukan oloisia lintuja. Miksi niitä oli siellä niin paljon? Häätävätkö ne pois pienempiä lintuja, jotka muuten söisivät viinirypäleitä?



Viimeinen, italialaishenkistä tunnelmaa toivottavasti hieman välittävä kuva on Jacuzzin viinitilalta Sonoman kaupungista. Benzigerin tila oli mäkien keskellä, kun taas Jacuzzin viiniköynnökset kasvoivat tasamaalla. Viinitilarakennus itsessään oli komea ja sen sisäpihalla oli mukava istuskella ja ihailla maisemia ja estää jälkikasvua tippumasta suihkulähteeseen.


Kotimatkalla ajoimme San Franciscon lahden yli kaksikerroksista siltaa pitkin, jolla oli pituutta 8,9 kilometriä. Siinä oli ahtaan- ja korkeanpaikankammoisella hieman tarvetta säädellä hengitystään.

Sillalla ajellessa näimme lahden yllä liitelevän pelikaanin kaltaisen linnun. Enpä ollut sellaistakaan koskaan luonnossa nähnyt.

Elämystä on tälle päivälle riittänyt. Life is good.