Täysinoppinut synnyttäjä

Nyt minä tiedän synnyttämisestä kaiken. Olen tänään istunut kolmella eri opastusluennolla synnytyksen saloihin. Yhdellä pähkäiltiin kivunlievitystä synnytyksen aikana, toisella synnytyksen kulkua noin muuten vain ja kolmannella tutustuttiin Pelgulinnan synnytyssairaalaan ja siihen, miten asiat siellä ollessa käytännössä pyörivät.

Kaksi viimeistä luentoa eivät sinällään olleet mitenkään välttämättömiä, otin ne lähinnä kielen oppimisen ja ilmapiirin tunnustelun kannalta. Kivunlievitystä käsitellyt luento sen sijaan oli erittäin hyvä ja pani miettimään muutamia juttuja vähän uudella tavalla.

Vietin todellakin lähes työpäivän mitan synnärillä, sillä päivään kuului myös neuvola- ja laboratoriokäynti. Lopultakin muistin kysyä neuvolan tädiltäni, miten on sikainfluenssarokotuksen laita. Hän sanoi, että perehdyttyään asiaan ei suosittelisi rokotetta raskaana oleville. Kuulemma kukaan hänen asiakkaistaan ei ole ilmoittanut rokotetta ottavansa, sillä sillä kaikki pelkäävät rokotteen mahdollisia sivuvaikutuksia.

Raskaana olevat kuitenkin saavat rokotetta ensi viikosta lähtien, mutta neuvolatätini mukaan "rokotteen ottaminen ja sen seuraukset ovat omalla vastuulla".

Huoh, ole tässä sitten jotakin mieltä ja tee päätös!

Jos ei sauna, terva, viina ja vietnaminsalva...

Virolaisten usko kotikonsteihin influenssan hoidossa tai ainakin sen oireiden helpottamisessa tuntuu olevan vankkaa ja jotenkin ihmisten selkäytimessä. Kyllähän Suomessakin toitotetaan, miten tulee juoda kuumaa, pitää jalat lämpöisenä, helpottaa tukkoista oloa valkosipulilla jne., mutta virolaisten keinovalikoima on huikeasti laajempi - ja laajemmin käytössä.

Mainitsinkin joskus aiemmin, että influenssan torjuntaa vastaan aloitettiin täällä kampanja, jolla on tietysti oma nettisivu. Sivuston mielenkiintoisinta antia on ehdottomasti lukijoiden vinkit flunssan torjuntaan. Laitanpa tähän muutamia palstalla annettuja neuvoja. Viron kielen taitoiset voivat toki käydä niitä itse lukemassa.

- "Kaikkeen vilustumiseen auttaa kuuma sitruuna: yhden sitruunan mehun päälle kuumaa vettä ja hunajaa."

- "Resepti kuumeeseen: kuuma olut. Kuumenna olut, mutta älä keitä, muutoin alkoholi kadottaa parantavat voimansa."

- "Kaikkein vanhin flunssareseptini omasta perheestäni on vietnamisalva. Sitä hierotaan varpaidenväliin. Harmillista vain, että aitoa vietnaminsalvaa ei nykyään tahdo saada mistään". (Lukijat, onko tietoa, mitä ihmeainetta tämä on?)

- "Kun tunnen, että olen tulossa kipeäksi, teen itselleni kuuman jalkakylvyn. Sen jälkeen laitan paksut sukat jalkoihin, menen vuoteeseen ja juon teetä valkosipulilla ja viinalla höystettynä sekä katson televisiosta vain positiivisia ohjelmia."

- "Perheemme flunssahillo: sekoita puoli kiloa hunajaa, 250 g valkosipulia, 250 g sipulia, 250 g raastettua piparjuurta ja 250 g karpaloita. Säilytä hilloa kolme päivää jääkaapissa, minkä jälkeen hillo on valmista käytettäväksi. Syö 1 - 2 ruokalusikallista päivässä."

- "Juo vähintään litra teetä, jossa on 2 - 3 cm inkivääriä raastettuna, yksi sitruuna ja hunajaa maun mukaan. Auttaa aina!"

Viikon sekalaisia

Hups, jopa onkin viikko vierähtänyt. Tätä kirjoittaessa kuuntelen ränneistä tippuvaa vettä. Eilen perjantaina maa peittyi paksuun lumikerrokseen, joka tänään muuttui paksuksi loskakerrokseksi. Eilen ja vielä tänään aamupäivällä J:n kanssa saimme nauttia talven iloista: rakensimme lumiukon ja olimme pulkkamäessä. J:lle nämä päivät olivatkin oikeastaan ensimmäiset kunnon kosketukset lumeen. Viime talvena hän oli vielä vähän liian pieni tajuamaan lumen hauskuutta. Nyt asiasta ei ollut epäselvyyttä.

****

Talven merkkejä on sekin, että vanhassa kaupungissa Harju-kadulla, aivan Nigulisten kirkon vieressä sijaitseva luistinrata avataan muistaakseni huomenna sunnuntaina. Vaikka en ole vielä kertaakaan siellä luistelemassa käynyt, uskallan lämpimästi suositella kokemusta kaikille Tallinnassa kävijöille. Harva luistelupaikka on niin hienossa paikassa kuin tuo Harjun kenttä. Paikan päältä voi vuokrata luistimia, ja radan vieressä on tietysti kahvio glögeineen.

****

Tuo edellinen sikainfluenssaa koskeva postaukseni onkin kerännyt paljon kommentteja. Keskustelu aiheesta näkyy kiihtyvän täälläkin. Tänään näin ensimmäistä kertaa lööpin, jossa käytettiin asian yhteydessä sanaa "paniikki". Äsken Postimees-lehden kautta löysin uutisen, jossa sosiaaliministeriöstä kerrotaan, että rokotetta hankitaan 200 000 kappaletta vielä tämän vuoden puolella. Seuraillaan, miten tilanne kehittyy. Vaikka haluaisinkin, minä en rokotetta täältä itselleni juuri nyt saisi - sellaista ei vain Virossa ole.

****

Minä olin tänään Suomen Viro-yhdistyen liiton järjestämässä seminaarissa, jossa pähkäiltiin kansalaisyhteiskunta-käsitettä Virossa ja Suomessa. Lähinnä siis kuulijoille luennoitiin, millaista yhdistys- ja järjestötoimintaa näissä kahdessa maassa on ollut, on ja kenties tulee olemaan.

Aivan kiintoisaa oli aiheesta kuulla. Sain mm. kuulla, että Virossa on tällä hetkellä 27 990 yhdistystä. Suomessa yhdistysten määrä on 80 000 - 90 000. Virossa yhdistysten lukumäärä on siis suhteellisesti varsin suuri (ja kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen vuosikymmenen aikana), mutta luennoitsijat tiesivät kertoa, että aktiivisia toimijoita yhdistysten parissa on kovin vähän eikä yhdistystoiminnalla ole lähimainkaan sellaista vakautta ja vakiintunutta muotoa kuin Suomessa. Siinä missä suunnilleen jokainen suomalainen on ollut jossakin ry:ssä ja on ainakin joskus kuullut käsitteet "toimintasuunnitelma" tai "vuosikertomus", ollaan Virossa näissä asioissa vielä kovasti oppimisen tiellä.

T voi omasta kokemuksestaan vahvistaa tämän. Hän toimii täällä aktiivisesti eräässä yhdistyksessä, jossa joku aika sitten pidettiin syyskokouksen tapainen. Kyllä siellä uusi hallitus ensi vuodelle saatiin kasaan, mutta suomalaisen mittapuun mukaan monikaan asia kokouksessa ei olisi ollut yhdistyslain voimainen. No, sitä on turha suomalaisen vierestä huudella ja lähteä neuvomaan. Virolaiset osaavat varmasti kehittää omat tapansa toimia.

****

J:n viime aikojen touhuista vielä sananen. Meille on nimittäin muuttamassa uusi tyyppi nimeltä Oma Tahto, jonka edustajana J näyttää toimivan. Uhmasta lienee vielä aikaista puhua, mutta pojan tahdonilmaisut ovat kyllä varsin selkeitä.

Hienoa on seurata pienen ihmisen kielen kehitystä - tai tässä tapauksessa kahden kielen. J on oppinut ongelmitta niin suomea kuin viroakin ja lähes poikkeuksetta osaa vaihtaa käyttämänsä kielen sen mukaan, minkäkielisessä ympäristössä ollaan. Viron kielen oppiminen on tietysti virolaisen lapsenhoitajamme ansiota. Jotkus sanat tahtovat jäädä J:llä paremmin mieleen viroksi. Esimerkiksi "norsu" on J:n suussa useimmiten "elevant", ja ankat puhuvat meidän perheessämme nykyään viroa sanoen "prääks-prääks" eivätkä suomalaisittain "kvaak-kvaak".

Tänään hoitajamme oli kuullut J:n suusta ensimmäisen kerran ilmaisun "tubli poiss" eli "reipas/taitava poika", kun J oli kehunut itse itseään vaipan vaihdon jälkeen. Jokseenkin monikielinen olo tulee silloin, kun poika kömpii syliin ja vaatii ensin tekemään Körö körö kirkkoon -hyppyytyksen, sitten perään saman viroksi ("Tuti-ruti-ralla, ratsasõit see algab...") ja vielä kolmantena saksankielisen, T:ltä opitun Hoppe, hoppe Reiter -leikin. Saksaa sentään ei tuota enempää meillä käytetä, ja kyllä J muutenkin osaa ehdottomasti enemmän suomea kuin viroa. Ällistyttävää vain on tuota oppimisen vaivattomuutta ihmetellä.

****

Huomenna täytyy muistaa hamstrata kaappiin herkkuja, sillä maanantai-iltana ovelle ilmestynee pieniä martteja santtimaan. Martinpäivän aattona kiertävät martit talosta taloon tarkistamassa, miten pirtissä on valmistauduttu talven tuloon. Martteja kävi meillä myös viime vuonna.

Sikalentsu ja Viro

Tuolla jokunen postaus aiemmin kysyttiin kommenteissa, puhutaanko Virossa paljonkin sikainfluenssasta.

Ei todellakaan puhuta. Kuten omassa kommentissani totesin, en varmaan tietäisi koko taudista, jos en seuraisi Suomen uutisia.

Aloin oikein sillä silmällä katselemaan viime päivien lehtiä, josko niissä taudista jotain kerrottaisiin. Lauantaisessa Eesti Päevalehdessä muistaakseni oli muutaman rivin juttu siitä, kuinka monta ihmistä Virossa on tautiin sairastunut. Heitä siis on, mutta taisi olla kahden käden sormilla laskettava määrä eikä maan tiedotusvälineiden mielestä näköjään ollenkaan näyttäviksi otsikoiksi asti.

Tänään jo hieman innostuin, kun näin yhden otsikon, jossa kerrottiin, kuinka "flunssan kynsiin joutumista ehkäisee neljä sääntöä". Olin varma, että nyt lopultakin tulee virolainen ohjeistus sikainfluenssan torjumiseen. Vaan ei. Kyseessä oli kyllä uutinen flunssantorjuntakampanjasta, mutta uutisessa ei mainittu kärsäversiota.

Äitiysneuvolassakaan minulle ei ole puhuttu sikainfluenssasta, vaikka Suomen näkemyksen mukaan olisinkin varmasti "riskiryhmää".

Joko blogin lukijoissa on rokotteen ottaneita tai taudin sairastaneita?