Nyt seuraa jupinaa aiheesta "kyllä-Suomessa-on-paremmin".
Nämä virolaiset tietyöt. Tänä kesänä asuinseutumme kaikki mahdolliset tiet ovat kunnostustöiden alla. Se on hyvä asia, sillä tiet ovat perunapeltoa. Mutta hyvän tähden tätä työmaakulttuuria! Kun Suomessa on tietyöalue, joka vaikuttaa jalankulkijoiden liikenteeseen, alueelle yleensä rakennetaan kohtuullisen selvästi merkitty kulkuväylä, jossa ei kulje työmaakoneita eikä tarvitse pelätä saavansa kaivinkoneen kauhasta päähänsä.
Toisin on täällä. Tänään sain taas kerran olla sydän syrjällään lapsemme puolesta, kun kauppamatkalla pujottelin vaunujen kanssa kuorma-autojen välistä väistellen kaivuutöitä. Viime viikolla olisin kävellyt suoraan avoimeen kaivoon, ellei siskoni olisi ehtinyt varoittaa. Kaivon kansi makasi kiltisti reiän vieressä, mutta missään ei ollut suojakaiteita tai varoituskylttejä. Samalla reissulla kohtasimme tilanteen, jossa jo kaukaa näimme, että työmaata lähestyi sokea valkoisen keppinsä kanssa. Työmiehet eivät tehneet elettäkään miestä huomioidakseen, joten lähdin häntä jututtamaan. Saatiin hänet lopulta turvallisesti koneiden välistä eteenpäin.
Tämä päivän urputuksena. Kaikesta huolimatta koetan jaksaa olla ulkomailla elämisestä sitä mieltä, että mikään ei ole paremmin tai huonommin kuin Suomessa, vaan asiat vain ovat eri tavalla. Eikä täällä sitäpaitsi hirveästi ole urputtamisen aihetta ollut.
****
Viime yönä meillä koottiin hilpeä täyskäännös. Kun heräsin aamuyöstä ensimmäistä kertaa Jiitä imettämään, oli poika kääntynyt pinnasängyssään täydet 180 astetta. Sentään unenpöpperössäni tajusin asian, muuten olisi voinut tulla turhan jännittäviä nostoja pinniksestä omaan sänkyyni.
Huomenna J:n ja minun tavoitteena on käydä Tallinna Merepäevad -tapahtumassa, jonne on rantautunut mm. vastikään Suomessakin käynyt ruotsalainen Götheborg-alus. Katsotaan, selvitäänkö sinne asti.
Noin yleisesti tavoitteenani on pystyä lyhentämään näitä blogi-postauksia sellaisiksi, että mahtuisivat yhteen näytölliseen, mikä mielestäni on postauksen maksimimitta, mutta ei näköjään millään onnistu. Tässä taas näkee, miten paljon helpompaa on kirjoittaa rivikaupalla kuraa kuin virkkeen verran asiaa.
Lopuksi: vilkaiskaapa tästä vielä hieno Viro-aiheinen kuvalinkki.
1 kommentti:
Meillä poika, nyt 2,5 v, on nukkunut koko ikänsä perhesängyssä. Meillä tuollaiset 360 astetta kerien ja parilla voltilla ovat olleet arkipäivää, tai paremminkin -yötä ja pari vuotta.
Lähetä kommentti