Muutaman kerran täällä oleilun alussa asia tuntui hassulta. Mitä se nyt vieras ihminen minun tavaroitani järjestelee? Kyllähän niitä nyt tässä itsekin ja suotta nyt vaivaksi ja mitä sekin minun ostoksistani ajattelee. Näkee, että ostin valmislihapullia. Pitäisiköhän sanoa, että kyllä minä ne yleensä itse teen?
Vaan kun matkassa on kaksi rääkyvää kakaraa, joista toinen on tippumassa päälleen kärryn istuimesta ja toinen tyhjentämässä lompakkoni sisältöä lattialle, tuntuu taivaan lahjalta, että joku laittaa ostokset nippuun ja pääsen orkesterini kanssa poistumaan paikalta mahdollisimman sujuvasti.
On aivan varma, että Tallinnaan palaamisen jälkeen seison useamman kerran Rimin tai Prisman kassahihnan päässä ja tuijotan tyhmänä, kun maitotölkkini eivät olekaan siirtyneet itsestään kasseihin.
Pakkaajien lisäksi kaupoissa lähes aina joku henkilökunnasta kysyy, tarvitseeko asiakas apua tavaroiden viemisessä autoon. Usein se henkilö on juuri se pakkaaja, mutta apua voivat tarjota myös ne työtekijät, jotka hakevat kärryjä parkkipaikoilta sisälle.
Minulle on tarjottu kantoapua kymmeniä kertoja. Olen ollut liikkeellä kahden lapsen, lastenrattaiden ja useamman ostoskassin kanssa ja aina vain todennut, että ei tartte auttaa, kyllä minä selviän.
Kuinka tyhmä pitää ihmisen olla? On vain tuntunut niin hassulta saada saattajaa mukaansa autolle. Siinähän voi vaikka joutua juttelemaan jotakin ja on tässä ennenkin ollut nuijasotia - pärjään minä vaikka niska limassa.
Tänään kävin ruokakaupassa itsekseni. Kun palautin ostoskärryjä kärryletkaan, eräs kaupan täti tuli huikkaamaan, haluaisinko apua tavaroiden kantamisessa. Minulla oli jo kielen päällä perinteinen "no thanks, I'm fine", mutta sain käännettyä sen takaisin ja sanottua, että mikäpäs siinä, auta pois.
Ja niin uusi uljas minä ja kaupan täti kävelimme niitä näitä rupatellen parkkipaikan toiselle puolelle. Täti heitti ostokseni autoon ja minä kiitin ja henkäisin syvään. Sillä lailla, hyvä S, eihän se niin kamalaa ollut.
****
Vakavasti puhuen - voi kunpa pakkauspalvelua ja tavaroiden auttamista autoon olisi Suomessa ja Virossa enemmänkin. Erityisesti apua soisi tarjottavan vanhuksille, joilla liikkuminen voi kestää ja tavaroiden kantaminen olla hankalaa. Pienissä kyläkaupoissa sentään vielä joskus näkee luonnikasta asiakaspalvelua, kun kassa lennähtää viemään asiakkaan ostoskoria autoon, mutta aika harvinaista herkkua se on. Vai onko Suomessa esimerkiksi jättimarketeissa pakkaajia vaikkapa ennen juhlapyhiä?
14 kommenttia:
Virossa, Viljandin Maksimarketissa on jo monta vuotta ollut jolun ja uudenvuoden aikana komeita nuoria miehiä :) pakkaamassa tavaroita muovikasseihin. Muualla en ole tommoista nähnyt.
t: lukia JKL:stä
Kerran jouluruuhkien aikaan olen moiseen Suomessakin törmännyt.
Kuuluuko muuten Amerikassa antaa tippiä (ja jos - kuinka paljon) jos kauppatäti/setä auttaa tavaroiden kannossa autolle?
Puhakassa oli kerran reipas amerikkalaisnuorukainen ihan omatoimisesti pakkaamassa kanssaihmisten ostoksia. Muuten olisi ollut ihan kiva juttu, mutta jeppe pakkasi kaikki ostokset ensin pieniin hedelmäpusseihin ja sitten vasta varsinaiseen kassiin. Ush, mitä tuhlausta!
Väikis
Kuopion Prismassa aina joulun alla. Ja taisipa joskus juhannuksenkin tienoilla olla, jos en aivan väärin muista. Semmoisia yläasteikäisiä tyyppejä keräämässä luokkaretkirahastoa. Oma jälkikasvu sanoi,ettei I-K-I-N-Ä lähtisi moiseen hommaan, vähänkö noloa puuhaa. Kummallista...
Muistan,että joskus juhlapyhien aikaan on sittarissa ollu pakkaajat.sehän ois vallan loistavaa jos tommonen ois arkipäivää täälläkin :)
Pakkaajat eivät saa ottaa tippiä vastaan! Se on kaupan tarjoama ilmainen palvelu asiakkaille.
Ok, mä oon aina luullu, että pelkästään se pakkaaminen kassalla kuuluu palveluun, mut jos päästää pakkaajan saatille niin sillon kuuluu tipata.
Suomalaisilla naisilla on kuulemma rasittavuuksiin menevä "ei tartte auttaa" -asenne.
http://olotila.yle.fi/mina/parisuhde/rakkaudesta-suomalaiseen-naiseen
Tuo on kyllä varmaan isompia ostoksia tekevälle kiva palvelu. Siis varsinkin, jos sen palvelun ottaa vastaan. =)
Mä olen täällä Venäjällä nauttinu auton tankkauspalvelusta. Ei tarvi sitten kirota koko päivää bensalta haisevia käsiä. Niille tankkaajille pitää kyllä jotain tippiä vähän antaa.
Stokkalla on pakkaajia näkynyt, ainakin hullujen päivien aikaan. Minä sitten sokeana asiakkaana saan ko. palvelun melkein joka kerta kaupassa käydessäni. ;)
Kun ei näytä (ehehe) vammakolta, ei saa apua aina edes pyytämällä! Melkein itku tuli kun (tottakai vierasmaalainen vanhempi herra) kysyi, voiko hän auttaa kun yritin kurkotella pärshjalkaisena jotakin ylähyllyltä ;(
Ei, ei pakkaajia eikä avittajia lähikaupassa - olisi upea palvelu, kun haen koko viikon ruuat itselle ja kissalle kerralla ja hei, teen ruuat itse, joten joukossa ei ole edes mitään valmismuonaa! 3 isoa kassia + kissinhiekat. Argh!
Jotain hyvää siis Ameriikan raitillakin :) (sorry, olen aina ollut kovin skeptinen USA:ta kohtaan monissa asioissa)
Mieletön kommenttiletka täällä! Kiitos, että olette vaivautuneet keskenänne seurustelemaan, kun bloggaaja huitelee muualla.
Tuo tippikysymys oli hyvä. En ole koskaan nähnyt, että kukaan antaisi pakkaajalle tippiä enkä ole niin tehnyt itsekään. Olisiko mun pitänyt tipata sitä saatille lähtenyttä kantajaa - en tiedä.
Ronja, kommenttisi aiheutti hurjan ajatusmyrskn päässäni, kun tajusin, että en ole koskaan ajatellut sitä, että sokeakin voisi blogia lukea. Tiedän, noloa... Tunnustan saman tien myös tietämättömyyteni - kertoisitko, miten sokea lukee blogeja? Onko sulla jokin lukijalaite, joka koneellisesti tekee ruudulla näkyvästä ääntä vai miten? Itse asiassa olisi loistavaa, jos voisit tehdä tästä asiasta vierailijapostauksen tänne LT-blogiin. Kiinnostaisiko?
Ööh... Se, miten blogeja luen (ja muutenkin tietokonetta käytän) on minun tavallani iin nopeasti selitetty, ettei siitä ehkä ihan blogimerkinnäksi olisi. :) Mutta voisinhan minä vaikka yrittää selittää vähän laajemmin, mitkä sivustot eivät oikein sokkona toimi ja miksi.
Lyhyesti sanottuna koneessani siis on ruudunlukuohjelma ja puhesyntetisaattori, joiden avulla näytön teksti muuttuu puheeksi. Näkövammaisia varten tässä Bloggerin kommentoitisivussakin on linkki "kuuntele numerot ja kirjoita ne". Ne tunnistautumispaikat, joissa on vain visuaalinen vahvistus, ovatkin sitten hieman suurempia ongelmia.
Mutta tervetuloa vaan blogiini vierailulle. ;) Voisin sinnekin itse asiassa kirjoittaa joskus vähän laajemman postauksen tietotekniikan käytöstä sokkona.
Siis, pakkajaa ja kantajaa ei tipata! Yleensä se pakkaaja on myös se kantaja :). Ainakin täällä meillä päin on ehdoton kielto, että eivät saa ottaa tippiä asiakkailta.
Lähetä kommentti