Tallinnassa nautitaan tänään mahtavan aurinkoisesta päivästä, ja minä kiroilen ohi ajavaa jäätelöautoa, jonka pitämä mekkala on infernaalinen.
Ompelimosta sain takaisin sitä mitä tilasinkin, hyvä minä! Bussimatkailukin sujui jo hallitun itsevarmasti 8-) Lisäksi olen eilen kirjoittanut elämäni ensimmäisen vironkielisen sähköpostin, jonka vastaanottaja taisi jopa ymmärtää, koska sain ihan tolkullisen vastauksen. Muutaman rivin kirjoittamiseen meni naurettavan paljon aikaa ja sanakirjaa ja viron oppikirjaa tuli oikeiden verbitaivutusten perässä kahlattua monesti. T kannustaa minua chattaamaan viroksi, koska siinä kuulemma oppii todella tehokkaaksi kielen ja sanakirjan käyttäjäksi. Tästä voi päätellä, että T on viron taidoissaan minua merkittävästi pidemmällä. Hän hoiteleekin kaikenlaiset asiat aivan sujuvasti viroksi. Mutta perässä tullaan!
Ompelimossa muuten kohtasin hyvää tallinnalaista asiakaspalvelua. Siellä oli mahdottoman herttaiset tädit, jotka jututtivat lasta ja kielsivät jyrkästi laittamasta kantokoppaa lattialle, kun kyllähän pojan nyt pöydällä pitää olla. Täällä jotenkin tuntuu, että asiakaspalvelua on joko oikein hyvää tai sitten todellista neuvostomeininki-tylytystä, jota sitäkin on saanut kohdata.
Nyt siirryn lukemaan Suomen Kuvalehteä, joka tällä viikolla tuli näköjään perjantaina. Postituksessa on useamman päivän vaihtelua, sillä lehti tulee joskus perjantain ja seuraavan viikon tiistain välisenä aikana.
Practical Estonian, Abu: otsikko tarkoittaa, että arska paistaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti