Virolaiset voivat huokaista helpotuksesta: tulihan se olympiamitali. Soutukaksikko Jüri Jaanson ja Tõnu Endrekson kiskoivat hetki sitten hienosti hopealle. Kultaakin kyllä kovasti täällä odoteltiin, mutta hyvä näinkin. Ainakin nettilehtien keskustelupalstoilla kansa on aivan innoissaan. "Jumal tänatud, me kõik oleme nii uhked!" eli Luojan kiitos, olemme kaikki niin ylpeitä, huokaisi eräskin nettikeskustelussa juhlinut.
Jaanson on kyllä kova luu, sillä hän on yli neljänkymmenen ja voitti ekan MM-mitalinsa yksinsoudussa jo vuonna 1989 Neuvostoliiton joukkueen jäsenenä. Nettikeskusteluissakin häntä fanitetaan kovasti. "Jaanson on fenomen, müts maha" eli Jaanson on ilmiö, lakki pois päästä, todettiin verkossa.
Huomenna Virossa saadaan varmaankin juhlia taas mitalia, sillä kiekkoässä Gerd Kanter heitti itsensä finaaliin. Hän taisi kuitenkin aiheuttaa virolaisille jo vatsahaavan alun, kun eka heitto oli aika surkea. Toisella kuitenkin karsintaraja ylittyi.
Tallinnassa vain sataa, sataa ja sataa. Mitäpä tässä ihminen muutakaan voi kuin katsoa kisoja :)
****
Pari sanaa J:stäkin, joka parhaillaan viihdyttää itseään omalla kisastudiopeitollaan. Mahalleen kääntymisen oppiminen lienee aiheuttanut sen, että öihimme on alkanut tulla aika paljon enemmän elämää. Poika heräilee vähän väliä, kun ei unissaan oikein tiedä, olisiko mahallaan vai ei.
Kylpyyn J pääsee joka toinen päivä. Jos absoluuttista iloa voisi jotenkin mitata, niin kylpytilanteessa se varmasti on läsnä. Viisikuukautisen pojan riemu vedestä näkyy ja tuntuu. Koska poika pärskii innoissaan melkein kaiken veden ammeestaan, on pitänyt kehittää kylpytekniikka, jotta koko kylppäri ei lainehtisi. Laitan ammeen suihkukaappiin ja istun itse lypsyjakkaralla kaapin ulkopuolella. Kamalan hankalaa kylvettäjälle, mutta näin laiska siivooja säästyy ainaiselta lattian kuivaamiselta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti